Bluetooth
langattoman tiedonsiirron tekniikka / From Wikipedia, the free encyclopedia
Bluetooth on lyhyen kantaman radiotekniikkaan perustuva langaton tiedonsiirtotekniikka. Bluetoothia käytetään lähes kaikissa langattomissa kuulokkeissa, esimerkiksi Applen AirPodeissa. Se on avoin standardi laitteiden väliseen langattomaan kommunikointiin lähietäisyydellä.
Bluetooth | |
---|---|
Tyyppi | likiverkko |
Teknologia | taajuushyppely, GFSK |
Taajuusalue | 2,40–2,4835 GHz |
Siirtonopeus | 125–3000 kbps |
Kantama |
yleensä alle 10 m Bluetooth 5.0: jopa 400 m |
Kehittäjä | Bluetooth Special Interest Group |
Valmistaja | monia |
Uusin versio | 5.2 |
Käyttötarkoitus | muun muassa puhelimet, langattomat kuulokkeet, kaiuttimet, näppäimistöt ja hiiret |
Infobox OK |
Bluetooth korvaa myös IrDA-infrapunayhteydet, koska se on toimintavarmempi ja monipuolisempi siirtotekniikka eikä tarvitse esimerkiksi näköyhteyttä yhteyslaitteiden välillä.lähde?
Bluetooth koostuu kolmesta osasta, jotka ovat radio-osa (Bluetooth-radio), radiolinkin hallintaosa (engl. link controller) ja yhteydenhallinta (engl. link manager). Bluetooth-teknologia mahdollistaa myös yhteyslaitteiden autentikoinnin ja tiedonsalauksen eli -kryptauksen, toisin kuin IrDA.lähde?
Bluetoothin nimelliset siirtonopeudet ovat symmetrisessä siirrossa 432,6 kilobittiä ja epäsymmetrisessä lähtevässä 721 kilobittiä ja saapuvassa 57,6 kilobittiä sekunnissa. Pienimmällä milliwatin (Class/luokka 3) lähetysteholla päästään noin metrin tiedonsiirtoetäisyyksiin, 2,5 mW teholla (Class/luokka 2) jo noin kymmeneen metriin, ja lähetystehoa kasvattamalla ylletään jopa 100 metrin etäisyyksiin (100 mW/Class 1). Bluetoothin keskilähetystaajuus on 2,45 GHz. Samalla taajuusalueella toimivat myös muun muassa mikroaaltouunit ja langattomat lähiverkot. Yhteyksien häiriöiden vähentämiseksi lähetyksessä käytetään taajuushyppelyä ja hajaspektritekniikkaa.[1][2]