Borneonoranki
kädellisten lahkoon kuuluva nisäkäslaji / From Wikipedia, the free encyclopedia
Borneonoranki (Pongo pygmaeus) on Borneon sademetsissä elävä orankilaji. Aiemmin orankeja katsottiin olevan vain yksi laji, oranki Pongo pygmaeus. Nykykäsityksen mukaan sumatranorankia (Pongo abelii) ja tapanuliorankia (Pongo tapanuliensis) pidetään omina lajeinaan.
Borneonoranki | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Kädelliset Primates |
Yläheimo: | Ihmisapinat Hominoidea |
Heimo: | Isot ihmisapinat Hominidae |
Alaheimo: | Ponginae |
Suku: | Orangit Pongo |
Laji: | pygmaeus |
Kaksiosainen nimi | |
Pongo pygmaeus |
|
Synonyymit | |
Pongo pygmaeus pygmaeus |
|
Katso myös | |
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK |
Borneonoranki on kolmesta orankilajista vähiten uhanalainen: borneonorankien määräksi arvioitiin vuonna 2012 noin 104 700 yksilöä, sumatranorankeja arvioidaan olevan enää 7500 yksilöä ja tapanulinorankeja puolestaan on jäljellä vain noin 800 yksilöä. Lajin kokonaismäärä on kuitenkin tutkimusten mukaan pienentynyt 1970-luvun alun jälkeen yli 50 prosenttia, ja laji luokitellaankin äärimmäisen uhanalaiseksi.[1] Borneonorankeja elää Keski- ja Länsi-Kalimantanissa alueella joka oli aikaisemmin yhtenäisen sademetsän peittämää vuoristoseutua, mutta nykyisin metsät ovat pahasti pirstaloituneet.
Vuonna 2018 arvioitiin, että tämä laji on maailman 25 uhanalaisimman apinalajin joukossa.[2]
Muun muassa San Diegon eläintarhassa on borneonorankeja.[3]