Botulismi
Botuliini-hermomyrkyn aiheuttama vakava myrkytyssairaus / From Wikipedia, the free encyclopedia
Botulismi tarkoittaa botuliineille altistumisesta johtuvaa myrkytystä, joka voi ilmetä ihmisillä tai muilla eläimillä. Ihmisillä botulismin pääoire on yläraajoista alaraajoihin samanaikaisesti kehon eri puolin leviävä lihasten halvaantuminen.[1] Botulismi vaihtelee lievästä vakavaan. Vakava hoitamaton botulismi tappaa usein jo alle vuorokaudessa hengityslihashalvauksesta johtuvan tukehtumisen takia.[2] Botulismi voi siksi vaatia hengityskonehoitoa viikkojen ajan. Hoidettuna myrkytyksestä parantuminen kestää viikoista kuukausiin. Parantuminen ei kehitä immuniteettia botuliineille.[3] Kuolleisuus hoidettuun botulismiin on noin 5–10%.[4] Botulismin oireiden paheneminen voidaan pysäyttää vain vasta-ainepohjaisella vastamyrkyllä. Vastamyrkky kuitenkin tehoaa vain, jos se annetaan mahdollisimman pian oireiden ilmenemisestä.[5]
Botulismi | |
---|---|
Botulismin aiheuttama täydellinen silmälihashalvaus (oftalmoplegia), riippuluomisuus ja laajentuneet pupillit. |
|
Luokitus | |
ICD-10 | A05.1 |
ICD-9 | 005.1, 040.41, 040.42 |
Tautitietokanta | 2811 |
MedlinePlus | 000598 |
MeSH | D001906 |
Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Infobox OK |
Botulismi johtuu usein ruokamyrkytyksestä. Botuliineja tuottavat Clostridium-bakteerit. Ne tuottavat botuliineja parhaiten hapettomissa oloissa. Näiden bakteerien itiöitä voi olla ruuissa ja ne kestävät kuumennusta erittäin hyvin.[1] Teollisessa ruuantuotannossa itiöt tuhotaan esimerkiksi kuumentamalla.[6] Tavallisia botulismin aiheuttajia ovatkin lähinnä kotivalmisteiset tyhjiöpakatut, hapatetut tai säilykkeisiin pakatut liha- tai kasviselintarvikkeet, jotka on säilytetty tai valmistettu virheellisesti siten, että niissä olleet itiöt ei ole tuhoutuneet ja ovat kasvaneet botuliineja tuottaneiksi bakteereiksi. Itiöitä voi myös päätyä suolistoon ruuan mukana. Suolistossa ne voivat kasvaa botuliinibakteereiksi aiheuttaen niin sanottua suolistobotulismia – tälle tapahtumalle alttiita ovat lähinnä vain imeväiset.[4] Itiöitä voi myös päätyä haavoihin, joissa bakteerikasvu aiheuttaa niin sanottua haavabotulismia. Tälle alttiita ovat lähinnä huumausaineita itseensä pistävät henkilöt.[2]
Botulismitapaukset ovat harvinaisia muun muassa Suomessa. Vuosina 1995–2014 Suomessa ilmeni 8 ruokamyrkytyksistä johtuvaa botulismitapausta ja 2 imeväisiän botulismitapausta, eikä yhtään haavabotulismitapausta tai aikuisten suolistobotulismitapausta.[4]
Jotkin eläimet sietävät botuliineja. Tästä esimerkki ovat korppikotkat, jotka voivat syödä botuliineja sisältäviä raatoja kuolematta botulismiin.[7]