Brasilian maantiede
From Wikipedia, the free encyclopedia
Brasilian maantiede on maan suuren koon vuoksi monimuotoinen. Brasilia on pinta-alaltaan maailman viidenneksi suurin valtio ja Etelä-Amerikan suurin. Se on pinta-alaltaan lähes puolet Etelä-Amerikasta. Suurin osa maasta sijaitsee trooppisella vyöhykkeellä, mutta maan eteläosat ulottuvat myös subtrooppiselle vyöhykkeelle.[1]
Brasilian maantiede | |
---|---|
Satelliittikuva Brasiliasta. |
|
Maanosa | Etelä-Amerikka |
Naapurimaat | Uruguay, Argentiina, Paraguay, Bolivia, Peru, Kolumbia, Venezuela, Guyana, Suriname ja Ranskan Guayana |
Koordinaatit | 10°00'S 55°00'W |
Tilastot | |
Pinta-ala | 8 511 965 km² |
– Sisävesi | 55 455 km² |
Rantaviiva | 7 367 km |
Ennätykset | |
Korkein kohta | Pico da Neblina, 2 994 m |
Matalin kohta | Atlantin valtameri, 0 m |
Pisin joki | Amazon, 6 800 km |
Suurin järvi | Sobradinho, 4 200 km² |
Ilmasto | |
Ilmasto | trooppisesta subtrooppiseen |
Luonnonvarat | |
Luonnonvarat | rautamalmi, mangaani, tina, bauksiitti, kupari, fosfaatit, kivihiili, maaöljy |
Ympäristöongelmat | |
Ympäristöongelmat | sademetsien tuhoutuminen |
Infobox OK |
Brasilialla on yhteistä maarajaa Ecuadoria ja Chileä lukuun ottamatta kaikkien muiden Etelä-Amerikan valtioiden kanssa. Idässä Brasilia rajoittuu Atlantin valtamereen, ja sillä on rannikkoa noin 7 400 kilometriä. Manneralueen lisäksi maahan kuuluu saaria, kuten Fernando de Noronha, jonka pinta-ala on 26 km² ja jossa asuu 1 200 asukasta. Maan pinta-alasta on sisävesiä 55 457 km².[1]
Brasilia jakautuu pinnanmuotojen perusteella kolmeen alueeseen: Amazonasin alankoon, maan osuuteen Guayanan ylängöstä ja etelän ylänköön.[1] Maan pinta-alasta 41 prosenttia on alankoa ja ylänköä yli 58 prosenttia.[2]