Böömin ja Määrin protektoraatti
natsi-Saksan hallintoalue / From Wikipedia, the free encyclopedia
Böömin ja Määrin protektoraatti (saks. Protektorat Böhmen und Mähren[1], tšek. Protektorát Čechy a Morava) oli Saksan etninen protektoraatti, joka perustettiin 15. maaliskuuta 1939, kun Saksa valtasi Tšekkoslovakian Tšekin-puoleisen osan, entiset Itävallan keisarikunnan Böömin ja Määrin provinssit.[2] Sudeettialueet eli rajaseudut, joissa enemmistö väestöstä oli etnisesti saksalaista, oli jo sitä ennen liitetty suoraan Saksaan. Böömin ja Määrin protektoraatin pinta-ala oli 48 925 neliökilometriä (vuonna 1940) ja vuoden 1939 väkiluku oli 7 380 000. Protektoraatti lakkasi olemasta toukokuussa 1945 Saksan antautuessa toisen maailmansodan lopussa.
Pikafaktoja Böömin ja Määrin protektoraatti Protektorat Böhmen und MährenProtektorát Čechy a Morava, 1939–1945 ...
Böömin ja Määrin protektoraatti Protektorat Böhmen und Mähren Protektorát Čechy a Morava |
|
---|---|
1939–1945 |
|
|
|
Valtiomuoto | Saksan protektoraatti |
osa | Saksan valtakuntaa |
Valtiopresidentti | Emil Hácha (1939–1945) |
Pääkaupunki | Praha |
Pinta-ala | |
– yhteensä | 49 363 km² |
Väkiluku (1939) | 7 380 000 |
Historia | |
– Saksan miehitys | 15. maaliskuuta 1939 |
– Prahan taistelu | 13. toukokuuta 1945 |
Viralliset kielet | tšekki, saksa |
Valuutta | Böömin-Määrin koruna |
Kansallislaulu | ”Kde domov můj” / ”Wo meine Heimat ist” |
Edeltäjä | Tšekkoslovakia |
Seuraaja | Tšekkoslovakia |
Infobox OK |
Sulje