Créteil
From Wikipedia, the free encyclopedia
Créteil [kʁetɛj] on Val-de-Marnen departementin pääkaupunki (prefektuuri) Île-de-Francen alueella Ranskassa. Se sijaitsee Pariisin esikaupunkialueen kaakkoisosassa. Kaupungissa on arviolta 89 989 asukasta (vuonna 2013) ja sen pinta-ala on 11,46 neliökilometriä.[1]
| Créteil | |
|---|---|
 Ilmakuva Créteiljärvelle |
|
.svg) vaakuna |
|
 Créteilin sijainti Pariisin alueella |
|
  Créteil |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Ranska |
| Alue | Île-de-France |
| Departementti | Val-de-Marne |
| Arrondissementti | Créteil |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Laurent Cathala |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 11,46[1] km² |
| Korkeus | 31–74 m |
| Väkiluku (2013) | 89 989[1] |
| – Väestötiheys | 7 852,4[1] as./km² |
| Postinumero | 94000[1] |
Kaupungissa on toiminut katolinen piispanistuin vuodesta 1966 ja yliopisto vuodesta 1970. Créteilin postinumero on 94000, ja sen asukkaista käytetään ranskankielistä sanaa cristoliens. Kaupungin pormestarina on vuodesta 1977 lähtien toiminut sosialistipuoluetta edustava Laurent Cathala.
Créteil on esikaupunki noin 11 kilometriä Pariisin keskustasta kaakkoon. Se sijaitsee Marnen rannalla lähellä Charenton-le-Pontia, jossa joki yhtyy Seineen. Marnen tulvat ovat vaikuttaneet merkittävästi kaupungin historiaan, viimeksi vuonna 1970. Tulvavahinkojen välttämiseksi tulevaisuudessa kaupungissa sijainnut vanha kivilouhos muutettiin 1970-luvulla tekojärveksi.
Ainoa jäännös tertiäärikaudelta on kaupungin korkein kohta Mont-Mesly, joka sijaitsee 74 metrin korkeudella merenpinnasta.
Créteilin naapurikuntia ovat Maisons-Alfort, Saint-Maur-des-Fossés, Bonneuil-sur-Marne, Limeil-Brévannes, Valenton, Choisy-le-Roi ja Alfortville.
Esihistoria
Kaupungista löydettiin vielä 1900-luvun alkupuolella joitakin harvinaisia paleoliittiselta kaudelta peräisin olevia piikiviä. Neoliittisen kauden jäännöksiin lukeutuu yli kaksi tonnia painava hiomakivi, joka kuuluu kaupungin esihistoriallisiin nähtävyyksiin. Mont-Meslyn alueelta on myös löydetty kaksi neoliittisen kauden kirvestä, joista toinen on näytteillä Ranskan kansallisessa arkeologian museossa Saint-Germain-en-Layessä. Seinestä löydettyjä pronssikautisia aseita on viety Créteilistä esille British Museumiin Lontooseen.
Antiikki
Historioitsija Camille Jullian esitti 1900-luvun alussa olettaman, jonka mukaan Meslyssä olisi ollut Rooman vallan aikana maatila. Alueelta on löydetty varsin vähän arkeologisia todisteita, mutta harvat löydetyt sirpaleet ja kolikot näyttäisivät tukevan Jullianin väitettä.
Ensimmäiset Créteiliin viittaavat kirjalliset lähteet ovat merovingien ajalta, jolloin paikkakunnasta on käytetty nimeä Vicus Cristolium. Latinankielinen paikannimi viitannee muinaisgallian sanoihin, jotka merkitsevät "harjanteen aukiota". Aikaisemmin nimen uskottiin viittaavan Kristukseen, sillä Créteil käännytettiin kristinuskoon verraten aikaisin, mutta nykyinen historiankirjoitus kyseenalaistaa tuon etymologian. Créteilissä lienee kuitenkin ollut kirkko jo 400-luvulla.
Keskiaika
Créteilistä on 1800-luvulta lähtien löydetty useaan otteeseen merovingien sarkofageja ja kolikoita, ja jokirannassa on todistettu olleen rahapaja. Créteilin Saint-Cristophen kirkon kellotorni lienee peräisin 1000-luvulta ja loppuosa kirkosta 1200-luvulta. Kaupungissa on myös 1300-luvulla rakennettu kyyhkyslakka.
Keskiaikainen Créteilin kylä rakennettiin tukevan suojamuurin sisäpuolelle viiden tien risteykseen, ja kaupungistumisen edetessä näitä väyliä mukaillen se sai viisisakaraisen tähden muodon. Kylä hyötyi keskiajalla sijainnistaan tienristeyksessä ja joen rannassa, mikä edisti sen kasvua. Noin vuonna 1390 neliporttisen muurin suojaamassa kylässä on ollut kuutisenkymmentä taloa.
Kylän nimi sai nykyisen muotonsa vuonna 1406, mitä ennen se tunnettiin nimillä Cristoill (1278), Cristeuil, Cresteul ja Creteuil.
Vuosina 1315–1316 kylä kärsi pahasta nälänhädästä, joka johtui huonoista sääoloista. Myös satavuotinen sota (1337–1453) oli Créteilille kohtalokas, kun englantilaiset ja burgundilaiset valloittivat sen ryöstäen ja polttaen sen lähes maan tasalle. Kylä uudelleenrakennettiin ja sinne avattiin sairaala vuonna 1471.
Vuonna 1548 Créteilistä tehtiin osa Pariisin piispan Jean du Bellayn läänitystä. Kylän asukkaat olivat 1500-luvulla lähinnä viinin- ja maanviljelijöitä. Maata Créteilistä omisti tuolloin myös useita pariisilaisia kauppiaita ja virkamiehiä.
1600-luku
Talvi 1614–1615 oli kylälle ankara, ja lumikinokset olivat miestä korkeammat. Mont-Meslyn viinitilat tuhoutuivat ja taloja sortui lumen alle. Fronde-kapinan aikaan vuosina 1648–1652 Créteilin asukkaat evakuoitiin kylästä. Toinen kylälle merkittävä luonnonkatastrofi oli Marnen suuri tulva vuonna 1658. Epäonnisten kyläläisten auttamiseksi kirkko perusti kylään apujärjestön nimeltä Compagnie de la Charité des pauvres de la paroisse.
Vuonna 1646 kylässä aloitettiin järjestelmällinen kivilouhostoiminta. Vuodesta 1652 Mont-Meslyssä louhittiin kalkkikiveä. Vuonna 1684 taas kaupunkiin avattiin uusi jauhomylly vanhasta alavirtaan.
1700-luku
1700-luvun alussa pariisilaiset porvarit ryhtyivät rakennuttamaan talojaan Créteiliin, mutta kylä pysyi yhä varsin maaseutumaisena ja sen asukkaista suuri osa oli edelleen viinitilallisia ja maanviljelijöitä. Vuonna 1709, Ludvig XIV:n valtakauden lopulla, koko Ranska kärsi suuresta nälänhädästä kylmän talven johdosta, ja Créteilissä kirjattiin 69 ihmistä kuolleiksi.[2]
Créteilistä tuli kunta Ranskan suuren paikallishallintouudistuksen yhteydessä 14. joulukuuta 1789, ja ensimmäiseksi kunnanjohtajaksi nimitettiin Louis Simon Piot (1746–1822), ammatiltaan lihakauppias.
1800-luku
Vuonna 1805 keisari Napoléonin tuttu, marsalkka Sérurier, osti suuren talon Créteilin itäosasta, jota alettiin kutsua "Créteilin linnaksi". Yhdeksän vuotta myöhemmin venäläiset joukot valloittivat Créteilin ja kylä joutui tekemään useita pakkoluovutuksia. Ranskan–Preussin sodan aikana vuonna 1870 puolestaan preussilaiset ryöstivät ja polttivat kylän, ja Mont-Meslyn taistelussa 30. marraskuuta kuoli 179 ihmistä.
1800-luvun suuria luonnonmullistuksia Créteilissä olivat useat merkittävät Marnen tulvat pitkin vuosisataa sekä hurrikaani, joka repi kirkon katon irti vuonna 1806. Créteilin silta Marnen yli Saint-Maur-des-Fossés'hen valmistui 9. huhtikuuta 1841 ja korvasi vanhan lautan.
Kasvava kaivostoiminta muutti Créteilin väestön koostumusta, ja 1800-luvulla kivilouhoksissa työskentelevien työläisten määrä kasvoi huomattavan suureksi. Kylän talouselämään vaikutti myös vanhan jauhomyllyn muuttaminen puuvillakehräämöksi vuonna 1804 sekä lannoitetehtaan perustaminen vuonna 1851.
Vuosisadan lopussa Créteilin ja Pariisin välille avattiin hevosvetoinen raitiotie.
1900-luku
Ensimmäinen elokuva esitettiin Créteilissä vuonna 1907, ja ensimmäisen maailmansodan aikana elokuvat olivat suosittu viihdyke Créteiliin sijoitetuille sotilaille. Sodan päätyttyä Créteilin viihde-elämä elävöityi entisestään, ja siellä järjestettiin sirkusnäytöksiä, tanssiaisia ja konsertteja. Kylän ylpeys oli kuitenkin elokuvateatteri Cinéma Regina.
Toisen maailmansodan alkuvaiheessa Saksa valloitti suurimman osan Ranskasta, mukaan lukien Créteilin. Saksalaiset joukot saapuivat Créteiliin 27. elokuuta 1940, ja kylään sijoitettiin 200 saksalaista sotilasta. Amerikkalaisten pommitukset vuonna 1944 tuhosivat suuren osan Créteilistä, muun muassa koulun, sekä vaativat useita siviiliuhreja. 12. elokuuta 1944 vastarintaliike valtasi poliisiaseman ja onnistui vapauttamaan kylän saksalaisista joukoista yhdeksässä päivässä. Amerikkalaiset joukot saapuivat Créteiliin 30. elokuuta. Toinen maailmansota vaati Créteilistä yhteensä 67 siviiliuhria, ja vuosien 1870 ja 1962 välillä créteililäisiä sotilaita Ranskan sotavoimissa kuoli 374.
Sodan jälkeen Créteilin väestönkasvu lähti räjähdysmäiseen kasvuun, ja maaseutumaisuus sai väistyä kaupungistumisen tieltä. Kun Créteilin väkiluku vuonna 1954 oli 13 800, vuonna 1962 se oli jo 30 654. Kun uusi Val-de-Marnen departementti perustettiin 1. tammikuuta 1968, Créteilistä tuli sen pääkaupunki eli prefektuuri.
Kaupungistumisen myötä uusia alueita alettiin asuttaa, ja Mont-Meslyn kaupungistuminen käynnistyi vuonna 1955. Petites-Haiesin alue Mont-Meslyssä valmistui vuonna 1970 ja se voitti Ranskan arkkitehtuurin akatemian palkinnon vuonna 1972. Vuosina 1969–1974 rakennettiin kaupungin ehkä kuuluisimmat maamerkit, "Créteilin kaalit" (Choux de Créteil). "Kaaleiksi" kutsutaan Gérard Grandvalin suunnittelemia kymmentä 15-kerroksista pyöreää tornitaloa, jonka Ranskan kulttuuriministeriö on luokitellut kansallisperintökohteiksi.
Prefektuuriksi nimittämisen myötä Créteilin asema hallinnollisena keskuksena vahvistui, ja kaupunkiin perustettiin piispanistuin vuonna 1966 sekä akatemia vuonna 1972. Créteilin yliopisto, Université de Paris XII - Val-de-Marne, avasi ovensa vuonna 1970, ja sen yhteyteen perustettiin Henri Mondorin yliopistollinen keskussairaala.
Pariisin metro tuli Créteiliin 24. syyskuuta 1973, kun linjalle 8 avattiin Créteil-l'Échat'n asema. Seuraavana vuonna linja jatkettiin Créteilin keskustaan ja avattiin kaksi muuta asemaa, Créteil-Université ja Créteil-Préfecture.
| 1801 | 1817 | 1831 | 1846 | 1866 | 1881 | 1891 | 1901 | 1914 | 1921 | 1926 | 1936 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 945 | 1 062 | 1 496 | 1 721 | 2 541 | 3 430 | 4 090 | 4 923 | 7 312 | 8 169 | 9 612 | 11 665 |
| 1946 | 1954 | 1958 | 1962 | 1964 | 1970 | 1975 | 1976 | 1982 | 1990 | 1999 | 2004 |
| 11 008 | 13 793 | 20 120 | 30 515 | 40 476 | 52 284 | 59 214 | 65 447 | 71 705 | 82 390 | 82 630 | 87 300 |
| Lähde: INSEE | |||||||||||
Vuonna 2004 Créteil oli väkiluvultaan Ranskan 45. suurin kunta. Kaupungin väestö on yhä kasvussa.
Vuoden 2005 väestönlaskennan mukaan Créteilissä oli vuoden 2004 alussa 36 102 asuntoa (5,1 % enemmän kuin vuonna 1999), joissa asui 34 511 kotitaloutta (9,4 % enemmän kuin 1999). Näistä asunnoista 91 % oli kerrostaloasuntoja (90 % vuonna 1999), ja vuokralla asui 61 % talouksista (64 % vuonna 1999). Talouksista 71 prosentilla oli käytössään auto (73 % vuonna 1999).[3]
Créteilin jokirannassa on ollut merovingien ajasta lähtien rahapajoja, mutta historiallisesti maatalous on ollut tärkein taloudellisen toiminnan muoto nykyisen kaupungin alueella. Kehräämöjä alettiin perustaa 1800-luvulla, ja kivilouhosten toiminta oli vilkkaimmillaan 1820-luvulta alkaen.[4]
Nykyisin Créteilissä toimii noin neljä tuhatta yritystä, ja monella ranskalaisella suuryrityksellä on kaupungissa pääkonttori. Liikevaihdoltaan suurimmat Créteilissä pääkonttoriaan pitävät yritykset vuonna 2003 olivat Système U, Phoenix Pharma, Valeo ja Pernod Ricard.[5] Kaupungissa on yhteensä noin 48 000 työpaikkaa, joista puolet julkisella sektorilla.[6] Kaupungin työttömyysaste vuonna 2004 oli 8,6 %[7], kun se Ranskassa on keskimäärin 9,9 %.[8]
Myös turismi on Créteilille tärkeä elinkeino. Kaupungissa on viisi hotellia, ja se on voittanut kansallisen "vihreiden kaupunkien" palkinnon puistojensa ja istutustensa ansiosta.
Créteil on toiminut Val-de-Marnen departementin prefektuurina (pääkaupunkina) siitä lähtien, kun departementin perustava asetus annettiin 25. helmikuuta 1965. Itse departementti kuitenkin syntyi vasta vuoden 1968 alusta. Prefektuurirakennus rakennettiin vuosina 1968–1971.
Créteilissä toimii akatemia eli Ranskan opetusministeriön paikallishallintoyksikkö, jonka toiminta-alueeseen kuuluvat Val-de-Marnen lisäksi Seine-et-Marnen ja Seine-Saint-Denis'n departementit. Akatemia on Ranskan toiseksi suurin, ja sen piirissä on noin 950 000 oppilasta ja opiskelijaa, 65 000 opettajaa sekä 3 300 oppilaitosta.
Kaupungissa on lisäksi merkittävien siviilioikeudellisten asioiden tuomioistuin (tribunal de grande instance) sekä kauppatuomioistuin (tribunal de commerce).
Créteil jakautuu kolmeen kantoniin (Créteil-Nord, Créteil-Ouest ja Créteil-Sud).
Kunnallinen hallinto
Créteilin kaupunginvaltuustoon kuuluu 53 jäsentä, joista suurin osa edustaa vasemmistopuolueita. Edellisissä kunnallisvaaleissa vuonna 2001 eniten ääniä sai pormestari Laurent Cathalan johtama vaaliliitto Créteil avance sûrement - Le progrès partagé, johon kuuluivat Cathalan edustaman sosialistipuolueen (Parti socialiste) lisäksi Ranskan kommunistinen puolue (Parti communiste français) ja vihreät (les Verts). Vaaliliitto sai yhteensä 53,14 % annetuista äänistä. Toiseksi eniten ääniä, 28,45 %, sai oikeistolaisen UMP:n ja kristillisdemokraattisen UDF:n Oxygène pour Créteil -vaaliliitto.[9]
Jalkapallojoukkue US Créteil-Lusitanos pelaa Ranskan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Ligue 2:ssa.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
