2004

Tammikuu

1. tammikuuta – Irlannista tuli EU:n puheenjohtajamaa.
1. tammikuuta – Joseph Deissista tuli Sveitsin presidentti.
1. tammikuuta – Kenraali Pervez Musharraf sai parlamentilta tuen vuoden 1999 vallankaappauksen laillistamiseksi ja jatkokauden Pakistanin presidenttinä aina lokakuuhun 2007 asti.
1. tammikuuta – Ylöjärvestä ja Pudasjärvestä tuli kaupunkeja.
Ylöjärvestä tuli kaupunki vuoden 2004 alussa.
1. tammikuuta – Pieksämäen mlk sekä Jäppilän ja Virtasalmen kunnat yhdistettiin uudeksi Pieksänmaan kunnaksi.
1. tammikuuta – Ylisuureksi kasvaneesta Helsingin hiippakunnasta erotettu Espoon hiippakunta aloitti toimintansa. Uuden hiippakunnan piispaksi valittiin Mikko Heikka.
3. tammikuuta – Flash Airlinesin lento 604 putosi Punaiseenmereen Egyptin rannikolla surmaten 148 koneessa ollutta ihmistä. Myöhemmin kävi ilmi, että lentoyhtiöllä oli lentokielto joissain maissa turvallisuusrikkomusten vuoksi.
4. tammikuuta – Nasan MER-A (Spirit) -luotain laskeutui Marsiin.
4. tammikuuta – Mikheil Saakašvili voitti Georgian presidentinvaalit.
4. tammikuuta – Afganistanin 502 edustajaa käsittänyt kokous pääsi näkemyseroista huolimatta yksimielisyyteen uudesta perustuslaista, jonka oli tarkoitus rauhoittaa levottomuudet maassa.
5. tammikuuta – Intian ja Pakistanin johtajat tapasivat ensi kertaa kolmeen vuoteen huippukokouksessa, jonka aiheena oli Kashmiria koskeneen kiistan rauhanomainen ratkaiseminen.
5. tammikuuta – 25-vuotias Mijailo Mijailović tunnusti puukottaneensa Ruotsin ulkoministeri Anna Lindhin.
5. tammikuuta – Britney Spears meni naimisiin lapsuudenystävänsä Jason Allen Alexanderin kanssa. Liitto mitätöitiin lasvegasilaisessa oikeusistuimessa 55 tuntia myöhemmin.
7. tammikuuta – Mijailo Mijailović tuomittiin Anna Lindhin murhasta.
7. tammikuuta – Vasemmistoliiton pää-äänenkannattajan Kansan Uutisten päätoimittaja Yrjö Rautio erosi tehtävästään ja samalla puolueesta. Taustalla oli Raution pettymys puolueen puheenjohtajan Suvi-Anne Siimeksen harjoittamaan politiikkaan.
8. tammikuuta – Britannian kuningatar Elisabet II kastoi maailman suurimman risteilyaluksen Queen Mary 2:n Southamptonissa.
8. tammikuuta – Bamissa Etelä-Iranissa löydettiin 57-vuotias mies elossa raunioista 13 päivää maanjäristyksen jälkeen.
Pudasjärvestä tuli kaupunki vuoden 2004 alussa.
8. tammikuuta – Kirjailija ja toimittaja Elina Sana sai Tieto-Finlandia-palkinnon marraskuussa 2003 julkaistusta ja vilkkaan keskustelun herättäneestä teoksestaan Luovutetut: Suomen ihmisluovutukset Gestapolle.
9. tammikuuta – Hanna Pakarinen valittiin Suomen ensimmäiseksi Idols-voittajaksi.
15. tammikuuta – Etelä-Korean ulkoministeri Yoon Young-kwan joutui eroamaan tuettuaan Yhdysvaltain Pohjois-Korean vastaista politiikkaa.
16. tammikuuta – Israelin Ruotsin-suurlähettiläs Zvi Mazel tärveli juutalaisvastaisena pitämänsä Lumikki ja totuuden hulluus -nimisen (ruots. Snövit och sanningens vansinne) taideteoksen Tukholman Historiallisessa museossa. Israelin pääministeri Ariel Sharon ylisti lähettilään tekoa. Rauhanaktivisti Dror Feilerin teoksessa oli kuva naisitsemurhapommittaja Hanadi Jaradatista purjehtimassa punaista vettä sisältävässä altaassa.^[1]^[2]^[3]
18. tammikuuta – 25 ihmistä kuoli ja 130 haavoittui pommiattentaatissa liittouman joukkojen päämajaa vastaan Bagdadissa.
19. tammikuuta – Rahtilaiva Rocknes ajoi karille ja pyörähti kumolleen Norjan länsirannikolla Bergenin edustalla. Loukkuun jäi 30 merimiestä, joista 12 onnistuttiin pelastamaan.
20. tammikuuta – Intia osti Venäjältä 1,5 miljardilla dollarilla 45 000 tonnin lentotukialus Admiral Gorškovin ja 28 MiG-29k-hävittäjää.
22. tammikuuta – Hakukoneyhtiö Google julkisti Orkut-yhteisöpalvelun.
22. tammikuuta – Euroopan unioni kielsi siipikarjan tuonnin Thaimaasta lintuinfluenssan levittyä Kaakkois-Aasiassa.
24. tammikuuta – Nasan MER-B (Opportunity) -luotain laskeutui Marsiin.
29. tammikuuta – Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kansanedustaja Tony Halmeen neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja lähes 4 500 euron sakkoihin muun muassa ampuma-aserikoksesta, salakuljetuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta. Tuomio koski tapahtumia Halmeen asunnossa Helsingin Ullanlinnassa heinäkuun alussa 2003.

Helmikuu

1. helmikuuta – Janet Jacksonin rinta paljastui suorassa Super Bowl XXXVIII -televisiolähetyksessä, mikä johti valtavaan mediakohuun Yhdysvalloissa.
1. helmikuuta – 251 pyhiinvaeltajaa sai surmansa väentungoksessa Minassa Saudi-Arabiassa.
2. helmikuuta – Asuinrakennus romahti Konyassa Turkissa surmaten 92 ihmistä.
2. helmikuuta – Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kolme miestä elinkautiseen vankeuteen heinäkuussa 2002 tehdystä Kampin pommimurhasta sekä korvauksiin uhrin omaisille. Tuomion saivat pommin räjäyttäjä ja kaksi rikokseen yllyttäjää.
3. helmikuuta – Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA myönsi, että Irakin joukkotuhoaseista ei ollut suoraa uhkaa ennen 2003 Irakin sotaa.
4. helmikuuta – Yhteisöpalvelu Facebook aloitti toimintansa Yhdysvalloissa.
6. helmikuuta – Itsemurhapommittaja tappoi 41 ihmistä Moskovan metrossa.
10. helmikuuta – 50 ihmistä kuoli autopommin räjähdettyä Bagdadissa poliisin värväyskeskuksen edessä.
10. helmikuuta – Ranskan kansalliskokous teki kiistellyn päätöksen kieltää uskonnolliset symbolit ja vaatetus kouluissa.
11. helmikuuta – Autopommi tappoi 47 ihmistä armeijan värväyskeskuksen edessä Bagdadin keskustassa.
14. helmikuuta – Kaksi vuotta käytössä olleen Moskovan Transvaal Park -kylpylän katto romahti. Onnettomuudessa sai surmansa 28 ihmistä ja 193 loukkaantui.^[4]
18. helmikuuta – Lannoitteita ja bensiiniä kuljettanut juna putosi raiteilta ja räjähti Iranissa surmaten 320 ihmistä.
20. helmikuuta – Konservatiivit voittivat vaalit Iranissa. Monia uudistusmielisiä ehdokkaita kiellettiin osallistumasta.
22. helmikuuta – Itsemurhapommittaja tappoi kahdeksan ihmistä bussissa Jerusalemissa.
22. helmikuuta – Kapinalliset valtasivat Haitin toiseksi suurimman kaupungin Cap-Haïtienin.
24. helmikuuta – Maanjäristys Marokossa surmasi 571 ihmistä.
26. helmikuuta – Britannian entinen ministeri Clare Short paljasti MI6-tiedustelupalvelun kuunnelleen YK:n henkilökunnan, mukaan lukien pääsihteeri Kofi Annanin, puheluita.
26. helmikuuta – Yhdysvallat salli matkustuksen Libyaan päättäen 23 vuotta kestäneen kiellon.
29. helmikuuta – Jean-Bertrand Aristide erosi Haitin presidentin virasta. Korkeimman oikeuden päätuomarista Boniface Alexandresta tuli sisäministeri. Aristide kertoi myöhemmin, että USAn joukot pakottivat hänet eroamaan ja jättämään maan.

Maaliskuu

1. maaliskuuta – Väkevien alkoholijuomien vero laski keskimäärin 44 prosenttia Suomessa.^[5]
1. maaliskuuta – Vladimir Putin nimitti Mihail Fradkovin Venäjän pääministeriksi.
1. maaliskuuta – Muhammad Bahr al-Ulumista tuli Irakin presidentti.
1. maaliskuuta – Pedofiili Marc Dutroux joutui oikeuden eteen Belgiassa.
3. maaliskuuta – Oikeudenkäynti entistä pääministeriä Anneli Jäätteenmäkeä vastaan alkoi.
11. maaliskuuta – Madridin junapommit: Espanjan historian tuhoisin terrori-isku, 190 ihmistä sai surmansa.
14. maaliskuuta – Espanjan vaaleissa oppositio voitti José María Aznarin johtaman hallituspuoleen, pääministeriksi nousi sosialistien José Luis Rodríguez Zapatero.
14. maaliskuuta – Vladimir Putin valittiin Venäjän presidentinvaaleissa toiselle kaudelle.
15. maaliskuuta – Tähtitieteilijät kertoivat löytäneensä aurinkokunnasta suurimman taivaankappaleen sitten Pluton löydön 1930. Neptunuksen takaiselle kappaleelle annettiin alustavasti nimi Sedna.
15. maaliskuuta – Espanjan uusi hallitus ilmoitti vetävänsä joukot Irakista.
17. maaliskuuta – Kosovossa alkoivat suuret mellakat. 17.–19. maaliskuuta välisenä aikana kuoli eri lähteistä riippuen noin 30 henkeä ja satoja rakennuksia poltettiin, mm. kirkkoja, sairaaloita ja kouluja. Lopulta KFOR-joukot saivat rauhoitettua tilanteen.
18. maaliskuuta – Tampereen käräjäoikeus tuomitsi entisen mäkihyppääjän Matti Nykäsen neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja 360 euron sakkoon vaimonsa Mervi Tapolan pahoinpitelystä. Tapaus oli sattunut helmikuussa 2003.
19. maaliskuuta – Konginkankaan linja-autoturma, Suomen historian vakavin tieliikenneonnettomuus. 23 kuoli.
20. maaliskuuta – Presidentti Chen Shui-bian voitti Kiinan tasavallan presidentinvaalit 0,22 %:n enemmistöllä. Edellispäivänä häntä ja varapresidentti Annette Luta ammuttiin. Opposition Lien Chan vaati äänten uudelleenlaskentaa ja ensimmäinen laskenta mitätöitiin.
22. maaliskuuta – Israelin helikopteri surmasi ohjuksin šeikki Ahmad Yasinin ja seitsemän sivullista Gazassa. Palestiinalaiset protestoivat Israelia vastaan.
25. maaliskuuta – Pääministeri Tony Blair vieraili Libyassa ja tapasi Muammar Gaddafin.
26. maaliskuuta – Korkein oikeus päätti, ettei kustannusyhtiö Art Housen toimitusjohtajan Heikki Haavikon tarvinnut paljastaa kohutun ”Sonera-kirjan” kirjoittajan henkilöllisyyttä. KKO sovelsi päätöksessään vuoden alussa voimaan tullutta uutta sananvapauslakia, jonka mukaan lähdesuoja koski kaikkia joukkoviestinnän muotoja.
28. maaliskuuta – Ranskassa pääministeri Jean-Pierre Raffarinin puolue kärsi murskatappion paikallisvaaleissa ja hän erosi.

Huhtikuu

2. huhtikuuta – Espoolainen Nils Gustafsson vangittiin epäiltynä Bodominjärven murhista. Gustafsson oli ainoa eloonjäänyt neljästä vuonna 1960 tapahtuneen rikoksen uhriksi joutuneesta nuoresta.
4. huhtikuuta – Šiiat nousivat kapinaan Muqtada al-Sadrin johdolla Najafissa, Sadr Cityssä ja Basrassa. Seuranneissa taisteluissa kuoli satoja ihmisiä.
5. huhtikuuta – Raskaasti aseistautunut rikolliskopla ryösti Norjan keskuspankin sivukonttorin Stavangerissa ja sai saaliikseen yli 30 miljoonaa kruunua (3,5 miljoonaa euroa). Ryöstön yhteydessä miehet ampuivat yhden poliisin. Tekoa pidettiin^{kenen mukaan?} erittäin hyvin suunniteltuna ja Norjan historian raaimpana.
6. huhtikuuta – Liettuan parlamentti erotti presidentti Rolandas Paksasin, jota oli syytetty maan perustuslain rikkomisesta ja yhteyksistä Venäjän mafiaan.
17. huhtikuuta – Israelin joukot surmasivat Hamasin johtajan Abdulaziz al-Rantisin.
19. huhtikuuta – Osittainen auringonpimennys eteläisessä Afrikassa.
21. huhtikuuta – Israelin ydinaseohjelman paljastanut Mordechai Vanunu vapautui vankilasta 18 vuoden vankeuden jälkeen. Israelin valtio piti Vanunua edelleen vakavana uhkana maan ulkoiselle turvallisuudelle ja määräsi tälle elinikäisen maastapoistumiskiellon. Vanunu ei myöskään saanut tavata ketään ulkomaalaisia eikä olla yhteydessä ulkomaisiin toimittajiin.
22. huhtikuuta – Kaksi polttoainetta ja räjähteitä kuljettanutta junaa räjähti Ryongch’ŏnissa Pohjois-Koreassa surmaten 161 ihmistä; 1 300 loukkaantui ja tuhansia rakennuksia tuhoutui.
23. huhtikuuta – Presidentti Tarja Halonen nimitti EU-komissaari Erkki Liikasen Suomen Pankin uudeksi pääjohtajaksi. Edellinen pääjohtaja Matti Vanhala jäi työkyvyttömyyseläkkeelle vaikean sairauden vuoksi.
25. huhtikuuta – Kyproksen uudelleenyhdistymisäänestys järjestettiin Kyproksen tasavallassa ja Pohjois-Kyproksen turkkilaisessa tasavallassa. Turkkilainen puoli hyväksyi suunnitelman, mutta kreikkalainen puoli hylkäsi sen.
28. huhtikuuta – Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali tuli ilmi 60 Minutes II -ohjelmassa.

Toukokuu

1. toukokuuta – Euroopan unioni laajeni 25 maan liitoksi, kun siihen liittyi 10 uutta jäsenmaata: Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro.
5. toukokuuta – Vihreän liiton kansanedustaja Rosa Meriläinen tunnusti käyttäneensä kannabista eduskuntakautensa aikana. Helsingin rikospoliisi kutsui Meriläisen kuulusteltavaksi 21. toukokuuta. Meriläinen oli jäänyt sairauslomalle 29. huhtikuuta.
6. toukokuuta – TV-sarjan Frendit viimeinen jakso esitettiin Yhdysvalloissa. 30 sekunnin mainos ohjelman aikana maksoi 2 miljoonaa dollaria.
9. toukokuuta – Tšetšenian presidentti Ahmat Kadyrov murhattiin voitonpäivän juhlallisuuksien aikana Groznyin stadionilla pommilla.
12. toukokuuta – Tuntematon ryhmä teloitti yhdysvaltalaisen Nick Bergin Irakissa. Videota teloituksesta levitettiin Internetissä.
12. toukokuuta–15. toukokuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Istanbulissa, Turkissa, ensimmäistä kertaa kaksi-iltaisena. Voiton vei vasta toista kertaa osallistunut Ukraina.
14. toukokuuta – Tanskan prinssi Frederik meni naimisiin australialaisen Mary Donaldsonin kanssa Kööpenhaminassa.
17. toukokuuta – Irakin väliaikaisneuvoston puhemies Izzuldin Salim kuoli pommiräjähdyksessä Bagdadissa.
19. toukokuuta – Jeremy Sivits tunnusti syyllisyytensä vankien kidutukseen Abu Ghraibin vankilassa Irakissa.
22. toukokuuta – Espanjan kruununprinssi Felipe solmi avioliiton Letizia Ortizin kanssa Almudenan katedraalissa Madridissa.
23. toukokuuta – Pariisin Charles de Gaullen lentokentän terminaali 2E sortui vaatien kuusi uhria.
23. toukokuuta – Kristillisdemokraattisen puolueen (CDU) ehdokas Horst Köhler valittiin Saksan uudeksi liittopresidentiksi. Köhler oli aiemmin toiminut mm. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) puheenjohtajana. Saksan liittopresidentillä ei juuri ollut poliittista valtaa.
24. toukokuuta – Valio myi jäätelötuotantonsa monikansalliselle Nestlé-yhtymälle.
25. toukokuuta – Valtioneuvos Harri Holkeri erosi terveyssyistä Kosovon väliaikaishallinnon johtajan virasta.

Kesäkuu

1. kesäkuuta – Presidentti Tarja Halonen nimitti taiteilijaprofessorin virkoihin taiteilija Ulla Jokisalon sekä kirjailija Risto Ahtin.
4. kesäkuuta – yhdysvaltalainen hitsaaja Marvin Heemeyer tuhosi betonilla panssaroimallaan puskutraktorilla 13 rakennusta Granbyn kaupungissa Coloradossa ja teki lopulta itsemurhan.^[6]
5. kesäkuuta – Kokoomus piti puoluekokouksensa Seinäjoella. Kansanedustaja Jyrki Katainen valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Ville Itälän tilalle. Varapuheenjohtajiksi valittiin kansanedustaja Jari Koskinen, EU-parlamentaarikko Marjo Matikainen-Kallström ja kansanedustaja Paula Risikko.
8. kesäkuuta – Venuksen ylikulku: Venus kulki Auringon editse maasta nähtynä ensimmäisen kerran sitten vuoden 1882.
8.–10. kesäkuuta – G8-kokous Georgiassa Yhdysvalloissa.
9. kesäkuuta – Tampereen käräjäoikeus tuomitsi Virpi Buttin ja hänen miesystävänsä Janne Hyvösen kahdesta paloittelumurhasta elinkautiseen vankeuteen. Toukokuussa 2002 ja kesäkuussa 2003 tehtyjen murhien tekotapaa pidettiin poikkeuksellisen raakana.
10.–13. kesäkuuta – Europarlamenttivaalit Euroopan unionissa.
11. kesäkuuta – Cassini-Huygens-luotain saapui Saturnuksen kuun Phoeben lähelle.
12. kesäkuuta–4. heinäkuuta – Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut Portugalissa. Loppuottelussa Kreikka voitti Portugalin 1–0.
21. kesäkuuta – SpaceShipOne, ensimmäinen yksityinen avaruusalus, saavutti avaruuden.
21. kesäkuuta – TeliaSonera-konsernin varatoimitusjohtaja Harri Koponen erotettiin yhtiön johdosta. Taustalla olivat Koposen ja konsernin toimitusjohtajan Anders Igelin väliset erimielisyydet. Koposen seuraajaksi valittiin konsernin talousjohtaja Kim Ignatius.
21. kesäkuuta – Tšetšeeni- ja inguušikapinallisten Kaukasian rintaman taistelijat hyökkäsivät yöllä Nazranin kaupunkiin. Taisteluissa kuoli viranomaisten mukaan 88, enimmäkseen poliisin, FSB:n ja rajavartiojoukkojen edustajia. Sisäministeriön rakennus ja rautatieasema poltettiin.
27. kesäkuuta – Viron kruunu liitettiin vaihtokurssimekanismi ERM II:teen.
27. kesäkuuta – Liettuan presidenttinä vuosina 1998–2003 toiminut Valdas Adamkus valittiin uudelleen maan presidentiksi keväällä erotetun Rolandas Paksasin tilalle.
28. kesäkuuta – Miehitysvallat siirsivät hallinnon Irakin väliaikaishallitukselle.
30. kesäkuuta – Oikeudenkäynti Irakin entistä presidenttiä Saddam Husseinia vastaan alkoi.

Heinäkuu

1. heinäkuuta – Cassini-Huygens-luotain saapui Saturnukselle.
1. heinäkuuta – Irakin entiselle johtajalle Saddam Husseinille luettiin bagdadilaisessa tuomioistuimessa syytteet Irania vastaan vuosina 1980–1988 käydystä sodasta, Kuwaitin vuosien 1990–1991 miehityksestä, kurdien ja šiiamuslimien joukkomurhista sekä poliittisten ja uskonnollisten vastustajien vainoista. Oikeudenkäynnin Saddamia vastaan arveltiin pääsevän alkamaan vuoden 2005 aikana.
2. heinäkuuta – Ihantalassa entisen Viipurin maalaiskunnan alueella vietettiin Tali-Ihantalan taistelun 60-vuotismuistojuhla.
4. heinäkuuta – ”Freedom Towerin” rakennustyöt alkoivat New Yorkissa.
5. heinäkuuta – Itävallan presidentti Thomas Klestil joutui sairaalahoitoon ja kuoli seuraavana päivänä. Hänen virkakautensa olisi päättynyt 8. heinäkuuta.
6. heinäkuuta – Yhdysvaltain demokraattipuoleen senaattori John Kerry valitsi senaattori John Edwardsin varapresidenttiehdokkaakseen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.
8. heinäkuuta – Itävallan uusi presidentti Heinz Fischer vannoi virkavalansa. Hänet oli valittu Thomas Klestilin seuraajaksi jo 25. huhtikuuta.
12. heinäkuuta – Pedro Santana Lopes nousi virkaansa Portugalin pääministerinä.
16. heinäkuuta – Kansanedustaja Rosa Meriläistä vastaan nostettiin syyte huumausaineen käyttörikoksesta.
23. heinäkuuta – Neretvajoen yli johtava Stari most -silta avattiin Mostarissa Bosnia ja Hertsegovinassa.
28. heinäkuuta – Suomen Partiolaisten 5. Finnjamboree, Tarus alkoi Padasjoella.

Elokuu

1. elokuuta – Ostoskeskustulipalo tappoi 464 ihmistä Asunciónissa Paraguayssa.
Vapaudenpatsas.

3. elokuuta – Vapaudenpatsas avattiin kunnostustöiden jälkeen.
6. elokuuta – Julkaistiin YK:n raportti, jossa syytettiin Sudanin hallitusta rikoksista ihmisyyttä vastaan Darfurissa.
9., 16., 19., 23. ja 30. elokuuta – 50 000–85 000 ihmistä osoitti mieltään työttömyysturvan leikkauksia vastaan Saksassa, pääasiassa maan itäosissa.
12. elokuuta – Ruotsin väkiluku ylitti yhdeksän miljoonaa (kello 14.58 paikallista aikaa).
13. elokuuta – Vuoden 2004 kesäolympialaisten avajaiset pidettiin Ateenassa.
13. elokuuta – Raskaita taisteluita Irakissa puolalaisten ja Yhdysvaltain joukkojen sekä Moqtada al-Sadrin kannattajien välillä. Šiiajohtaja Moqtada al-Sadr vaati Irakin väliaikaishallituksen eroa. Maaöljyn hinta nousi ennätyslukemiin: 46,58 Yhdysvaltain dollaria barrelilta.
14. elokuuta – Burundin hutukapinallisten FNL-ryhmä tappoi 160 ihmistä Gatumban pakolaisleirillä.
14. elokuuta – Hurrikaani Charley iski Floridan rannikolle. Hirmumyrsky katkaisi sähköt yli miljoonalta ihmiseltä ja aiheutti arviolta miljardin dollarin vahingot. Ainakin seitsemän ihmistä sai surmansa.
14. elokuuta – Aseistautuneet ryhmät nousivat kapinaan Länsi-Afganistanissa Heratin alueen kuvernööriä Ismail Khania vastaan ja taistelivat Shindandin lentotukikohdan hallinnasta.
15. elokuuta – Presidentinvaalit Venezuelassa.
16. elokuuta – Hugo Chávez julistettiin presidentinvaalien voittajaksi 58 %:n kannatuksella (äänestysprosentti 95).
20. elokuuta – Virossa Lihulan kunnassa paljastettiin Viron itsenäisyyden puolesta vuosina 1940–1945 taistelleiden sotilaiden muistomerkki. Siinä oli sotilaan korkokuva, johon kuului saksalainen asepuku haka- ja rautaristein. Muistomerkki jouduttiin pian kuitenkin poistamaan, koska varsinkin Venäjä, Yhdysvallat ja Israel katsoivat sen ylistävän natsi-Saksaa.
21. elokuuta – Tšetšeenikapinalliset hyökkäsivät Groznyissa, koulujen vaalitoimistoja ja viranomaisia vastaan ja tappoivat 58 poliisia, järjestysjoukkojen jäsentä, 22 sotilasta ja 12 siviiliä.^[7]
22. elokuuta – Aseistetut ryöstäjät veivät Edvard Munchin maalaukset Huuto ja Madonna sekä muita maalauksia Oslon Munch-museosta.
24. elokuuta – Tu-134- ja Tu-154-lentokoneet putosivat Venäjällä lähdettyään Domodedovon lentokentältä Moskovasta; yhteensä 89 ihmistä kuoli turmassa. Koneiden hylyistä löytyi jälkiä räjähdysaineesta.
24. elokuuta – Puolustusvoimien pääesikunta julkisti raportin, jonka mukaan varusmiesten keskimääräinen yleiskunto oli viimeisten kymmenen vuoden aikana tuntuvasti heikentynyt samalla kun heidän keskimääräinen painonsa oli noussut. Kuluneen vuoden aikana palvelukseen olivat astuneet Suomen kaikkien aikojen lihavimmat alokkaat.
29. elokuuta – Vuoden 2004 kesäolympialaisten päättäjäiset pidettiin Ateenassa.
31. elokuuta – Kaksi itsemurhahyökkäystä busseihin Beer Shevassa Israelissa; 16 ihmistä kuoli ja 60 loukkaantui. Hamas julistautui iskujen tekijäksi.
31. elokuuta – Nainen räjäytti itsensä Rižskaja-metroasemalla Pohjois-Moskovassa, 10 ihmistä sai surmansa ja 50 loukkaantui.^[8]

Syyskuu

1. syyskuuta – Beslanin koulukaappaus: aseistettu joukko otti 1 500 ihmistä panttivangeiksi koulussa Beslanissa Pohjois-Ossetiassa. Kaappaajat vaativat Venäjää vapauttamaan tšetšeenivangit sekä Tšetšenian itsenäisyyttä.
1. syyskuuta – Ilmavoimien Hawk-harjoituskone putosi Siikaisissa noin kello 12:30. Kone oli siirtolennolla Hallista Kauhavalle. Ohjaaja löytyi kuolleena.
1. syyskuuta – Presidentti Tarja Halonen nimitti arkkitehti Mikko Heikkisen sekä tanssitaiteilija Alpo Aaltokosken taiteilijaprofessoreiksi.
3. syyskuuta – Beslanin koulukaappaus päättyi. Ainakin 322 ihmistä kuoli, joista 156 lapsia.
3.–4. syyskuuta – Hurrikaani Frances iski Floridaan. Surmattuaan kaksi ihmistä Bahamalla se tappoi kymmenen Floridassa, kaksi Georgiassa ja yhden Etelä-Carolinassa.
4. syyskuuta – Irakin Kirkukissa 17 ihmistä kuoli ja 20 loukkaantui itsemurha-autopommi-iskussa poliisikoulun edustalla. Kuolleista oli ainakin 14 poliiseja.
7. syyskuuta – 9. syyskuuta – Hurrikaani Ivan kulki Karibian läpi surmaten viisi ihmistä Venezuelassa, neljä Dominikaanisessa tasavallassa, yhden Tobagossa ja 17 Grenadalla.
10. syyskuuta – Uuno Turhapuro -elokuvasarjan 19. ja viimeinen osa sai ensi-iltansa Uuno Turhapuro – This Is My Life
10. syyskuuta – Suomi päätti liittyä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2012 ja luopua miinojen käytöstä vuoteen 2016 mennessä.
12. syyskuuta – Arkkipiispa Jukka Paarma vihki Lapuan hiippakunnan uuden piispan Simo Peuran virkaansa Lapuan tuomiokirkossa.
18. syyskuuta – Britney Spears vihittiin Kevin Federlinen kanssa.
22. syyskuuta – Eduskunnan uusi lisärakennus, Pikkuparlamentti, otettiin käyttöön.
29. syyskuuta – Yhdysvaltalainen vaihtoehtorockyhtye Green Day julkaisi menestysalbuminsa American Idiotin

Lokakuu

2. lokakuuta – Suomen Kristillisdemokraattien puoluekokous. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen valittiin puolueen historian ensimmäiseksi naispuoliseksi puheenjohtajaksi ja hänen tilalleen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Sari Essayah.
4. lokakuuta – SpaceShipOne-avaruusalus voitti Ansari X-Prize -palkinnon.
5. lokakuuta – Ruotsin suurimmat päivälehdet Dagens Nyheter ja Göteborgs-Posten alkoivat ilmestyä tabloid-koossa. Muutosta perusteltiin lukijaystävällisyydellä.
7. lokakuuta – Itsemurhapommittajat räjäyttivät kaksi pommia Egyptin Tabassa, surmaten 34 ihmistä pääasiassa israelilaisia turisteja ja egyptiläisiä työläisiä.
9. lokakuuta – Afganistanissa pidettiin vaalit, joita useat pienemmät puolueet boikotoivat, mutta epäselvyyksiä ei havaittu.
10. lokakuuta – Abdullahi Yusuf valittiin Somalian uudeksi väliaikaiseksi presidentiksi.
15. lokakuuta – Italian korkein oikeus vapautti entisen pääministerin Giulio Andreottin lopullisesti syytteistä, joiden mukaan hän olisi ollut yhteistoiminnassa mafiajärjestön kanssa. Andreotti oli saanut vapauttavan tuomion alemmissa oikeusasteissa jo vuosina 1999 ja 2003. Prosessi Andreottia vastaan oli kestänyt yli kymmenen vuotta.
17. lokakuuta – Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukašenko järjesti näytösvaalit jatkaakseen virkakauttaan. Äänestystä seurasi useita päiviä kestäneitä protesteja. Vaalien jälkeen maan perustuslaista poistettiin pykälä, joka rajoitti presidentin toimikaudet kahteen.
22. lokakuuta – Venäjän duuma hyväksyi äänin 334–73 Kioton ilmastosopimuksen.
24. lokakuuta – Suomessa järjestettiin kunnallisvaalit. SDP sai 24,11 % äänistä, Keskusta 22,77 % ja Kokoomus 21,83 %. Kainuussa valittiin samalla Suomen ensimmäinen maakuntavaltuusto.
27. lokakuuta – Nokian käräjäoikeus tuomitsi entisen mäkihyppääjän Matti Nykäsen kahden vuoden ja kahden kuukauden vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä. Nykänen oli elokuussa puukottanut miestuttavaansa Tottijärvellä sijainneella kesämökillä.

Marraskuu

2. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentinvaalit: George W. Bush valittiin jatkokaudelle.
2. marraskuuta – Kirjailija Kari Hotakainen vastaanotti Tukholmassa hänelle myönnetyn Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon. Hotakainen sai 350 000 Tanskan kruunun (noin 47 000 euron) arvoisen palkinnon vuonna 2002 ilmestyneestä romaanistaan Juoksuhaudantie.
9. marraskuuta – MTV:n uutisankkuri Leena Kaskela jäi eläkkeelle.
15. marraskuuta – Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kansanedustaja Rosa Meriläistä vastaan nostetun syytteen huumausaineen käyttörikoksesta. Oikeuden mielestä Meriläisen oma tunnustus ei riittänyt hänen tuomitsemiseensa.
16. marraskuuta – Oikeustieteen lisensiaatti Mikael Jungner valittiin Yleisradion pääjohtajaksi toukokuun 2005 alusta lukien, jolloin hänen edeltäjänsä Arne Wessberg jäi eläkkeelle. Jungner astui uuteen virkaansa kuitenkin jo heti vuoden 2005 alussa.
17. marraskuuta – Nigerian presidentti Olusegun Obasanjo saapui viralliselle vierailulle Suomeen ensimmäisenä Nigerian valtionpäämiehenä.
17. marraskuuta – Amer-yhtymän toimitusjohtaja Roger Talermo valittiin Suomen olympiakomitean hallituksen puheenjohtajaksi.
21. marraskuuta – Ukrainan presidentinvaalien toinen kierros pidettiin, tulos herätti epäilyksiä ja ns. Oranssi vallankumous alkoi seuraavana päivänä.
23. marraskuuta – Suosikkisarjojen Frendit ja Sinkkuelämää viimeiset jaksot esitettiin Suomessa. Frendit keräsi 842 000 katsojaa ja Sinkkuelämää 795 000 katsojaa.

Joulukuu

1. joulukuuta – Oulu-Rovaniemi-rautatien sähköistys valmistui.
1. joulukuuta – Mosambikia sen itsenäistymisestä, vuodesta 1975 saakka hallinnut Frelimo-puolue voitti ylivoimaisesti maassa järjestetyt parlamentti- ja presidentinvaalit. Uudeksi presidentiksi valittu puolueen pääsihteeri Armando Guebuza vakuutti jatkavansa edeltäjänsä Joaquim Chissanon aloittamia talousuudistuksia.
1. joulukuuta – Suomessa tuli voimaan järjestyslain muutos, jonka nojalla kiellettiin tunnistamattomaksi naamioituminen julkisissa tilaisuuksissa, mikäli sen voitiin katsoa liittyvän tarkoitukseen aiheuttaa epäjärjestystä tai vahingoittaa omaisuutta.
2. joulukuuta – Ruotsin korkein oikeus tuomitsi Mijailo Mijailovićin elinkautiseen vankeuteen ulkoministeri Anna Lindhin murhasta. Mijailovic oli toivonut voivansa kärsiä hänelle langetetun tuomion Serbiassa.
2. joulukuuta – Vastuu Bosnia ja Hertsegovinan rauhanturvaoperaatiosta siirtyi sotilasliitto Natolta Euroopan unionille.
8. joulukuuta – Yhdysvaltalainen tunnettu kitaristi Dimebag Darrell ammuttiin lavalle yhtyeensä, Damageplanin keikalla. Katso myös: Pantera.
14. joulukuuta – yli 300-meriä korkea Millaun maasilta, maailman korkein ajoneuvoilla ylitettävä silta, avattiin liikenteelle Etelä-Ranskassa
19. joulukuuta – Turkmenistanissa pidettiin parlamenttivaalit, joista oli suljettu pois presidentti Saparmurat Nijazovia vastustaneet puolueet ja ehdokkaat. Myös Uzbekistanissa pidettiin 26. joulukuuta parlamenttivaalit, joihin vain presidentti Islam Karimoville myötämieliset puolueet saivat asettaa ehdokkaita. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj tuomitsi kummatkin vaalit epädemokraattisiksi.
21. joulukuuta – Tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi taidegraafikko Outi Heiskaselle sekä teatteriohjaaja Ralf Långbackalle taiteen akateemikon arvon.
26. joulukuuta – Ukrainan presidentinvaalien toinen kierros uusittiin.
26. joulukuuta – Intian valtameren maanjäristys: yli 200 000 ihmistä kuoli maanjäristyksen aiheuttamiin tsunameihin.
30. joulukuuta – Presidentti Tarja Halonen armahti useisiin veritekoihin syyllistyneen Reijo Hammarin.

Vuosisadat	1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku · 2200-luku
Vuosikymmenet	1990-luku · 2000-luku · 2010-luku · 2020-luku · 2030-luku · 2040-luku 2050-luku · 2060-luku · 2070-luku · 2080-luku · 2090-luku · 2100-luku
Vuodet	1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009 2010 · 2011 · 2012 · 2013 · 2014 · 2015 · 2016 · 2017 · 2018 · 2019 2020 · 2021 · 2022 · 2023 · 2024 · 2025 · 2026 · 2027 · 2028 · 2029 2030 · 2031 · 2032 · 2033 · 2034 · 2035 · 2036 · 2037 · 2038 · 2039 2040 · 2041 · 2042 · 2043 · 2044 · 2045 · 2046 · 2047 · 2048 · 2049 2050 · 2051 · 2052 · 2053 · 2054 · 2055 · 2056 · 2057 · 2058 · 2059 2060 · 2061 · 2062 · 2063 · 2064 · 2065 · 2066 · 2067 · 2068 · 2069 2070 · 2071 · 2072 · 2073 · 2074 · 2075 · 2076 · 2077 · 2078 · 2079 2080 · 2081 · 2082 · 2083 · 2084 · 2085 · 2086 · 2087 · 2088 · 2089 2090 · 2091 · 2092 · 2093 · 2094 · 2095 · 2096 · 2097 · 2098 · 2099 2100 · 2101 · 2102 · 2103 · 2104 · 2105 · 2106 · 2107 · 2108 · 2109

Muut ajanlaskut

Tapahtumia

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Syntyneitä

Kuolleita

Nobelin palkinnot

Tapahtumia aiheittain

Elokuvat

Kirjallisuus

Musiikki

Urheilu

Videopelit

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikiwand - on