Didier Queloz
From Wikipedia, the free encyclopedia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Didier Queloz (/didje kəlo/, s. 23. helmikuuta 1966) on sveitsiläinen tähtitieteilijä.
| Didier Queloz | |
|---|---|
.jpg) Didier Queloz vuonna 2012 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Didier Patrick Queloz |
| Syntynyt | 23. helmikuuta 1966 Sveitsi |
| Kansalaisuus | Sveitsi |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Geneven yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Michel Mayor |
| Instituutti |
Cambridgen yliopisto, Geneven yliopisto |
| Oppilaat | Didier Queloz |
| Tutkimusalue | tähtitiede |
| Tunnetut työt | ensimmäisen auringon kaltaista tähteä kiertävän eksoplaneetan löytäminen |
| Palkinnot | Nobelin fysiikanpalkinto 2019 |
Hän toimii professorina sekä Cambridgen yliopistossa, jossa hän on myös Trinity Collegen jäsen[1], että Geneven yliopistossa.[2] Yhdessä Michel Mayorin kanssa hän löysi vuonna 1995 51 Pegasi b:n, ensimmäisen auringon kaltaista tähteä, 51 Pegasia kiertävän eksoplaneetan.[3] Tästä löydöstä hän sai vuonna 2019 Nobelin fysiikanpalkinnon yhdessä James Peeblesin ja Michel Mayorin kanssa.[4] Äskettäin hän on myös ilmaissut käsityksenään, että ihmiskunta kykenee löytämään maanulkoista elämää seuraavien 30 vuoden aikana.[5]
Queloz syntyi Lausannessa[6] Sveitsissä 23. helmikuuta 1966.[7]
Queloz opiskeli Geneven yliopistossa, jossa hän suoritti maisterin tutkinnon vuonna 1990 ja syventävien opintojen diplomin tähtitieteessä ja astrofysiikassa vuonna 1992. Vuonna 1995 hän väitteli filosofian tohtoriksi ohjaajanaan sveitsiläinen astrofyysikko Michel Mayor.[8]
.jpg)
Samoihin aikoihin, kun Queloz valmisteli tohtorinväitöskirjaansa Geneven yliopistossa Mayorin johdolla, Mayor työskenteli parantaakseen laitteita, joilla taivaankappaleiden säteisnopeus voidaan määrittää Doppler-spektroskopian avulla. Mayor oli jo sitä ennen kehittänyt COREVAL-spektrometrin, jolla säteisnopeus voitiin mitata 1 km/s:n tarkkuudella.[9] COREVAL:in avulla Mayor oli todennu, että jotkut kaksoistähtijärjestelmät saattoivat itse asiassa olla yhden tähden järjestelmiä, joita kiertää tähtiä pienempi sekundaarinen kohde.[10] Queloz ehitti yhdessä Mayorin kanssa ELODIE-spektrografin, jolla säteisnopeus voitiin mitata vielä tarkemmin, 15 m/s:n tarkkuudella, jotta tällaisten järjestelmien ominaisuudet voitiin selvittää paremmin.[11]
ELODIE asennettiin Haute-Provencen observatorioon vuonna 1994, ja Quelox ja Mayor ryhtyivät tarkkailemaan eksoplaneettajärjestelmiksi epäilemiään kohteita. Heinäkuussa 1995 he totesivat, että 51 Pegasi -tähteä kiersi suuri planeetta. Se sai nimen 51 Pegasi b, ja se luokiteltiin kuumaksi jupiteriksi. Se oli ensimmäinen löydetty pääsarjan tähteä kiertävä eksoplaneetta.[12][13] Quelozin ja Mayorin löytö innoitti muitakin tutkijoita etsimään muita tähtiä kiertäviä eksoplaneettoja.[14] Tästä löydöstään, "auringon tyyppistä tähteä kiertävän eksoplaneetan löytämisestä", Queloz ja Mayor yhdessä saivat puolet vuoden 2019 Nobelin fysiikanpalkinnosta.[2]
Näiden löytöjen jälkeen Queloz nimitettiin Geneven yliopiston professoriksi, ja vuonna 2013 hänestä tuli myös Cambridgen yliopiston Cavendish-laboratorion professori.[15] Hän toimi yhdessä brittiläisen Wide Angle Search for Planets (WASP) -työryhmän kanssa, joka etsii eksoplaneettoja ohikulkufotometrian avulla, mikä vuonna 2007 vahvisti spektrografisesti heidän löytönsä.[15] Hän osallistui eksoplaneettojen löytämiseksi myös CoRoT-hankkeseen ja osaltaan vahvisti vuonna 2011 ensimmäisen aurinkokunnan ulkopuolisen kiviplaneetan, COROT-7b:n löytämisen.[16] Nykyisin hän osallistuu WASP:n seuraajaksi aloitettuun hankkeeseen nimeltä Next Generation Transit Survey, a ground based successor to WASP. Hän johtaa myös CHEOPS-tutkimusryhmää.[17]
Queloz on myös vierailevana tutkijana MIT:n Kavli-instituutissa astrofysiikan ja avaruuden tutkimiseksi.[18][19]
Tähtitieteellisiin tutkimuksiina ja eksoplaneettojen löytöihin liittyen Queloz on ennustanut, että ihminen löytää selvät merkit maanulkoisesta elämästä seuraavien 30 vuoden kuluessa: "En voi uskoa, että olemme ainoat elävät olennot maailmankaikkeudessa. On niin paljon planeetoja ja tähtiä, ja kemia on universaalista. Elämään johtaneen kemian on täytynyt tapahtua muuallakin. Niinpä uskon vahvasti, että elämää on muuallakin."[5] Uskonnoista Queloz on The Daily Telegraphissa julkaistun haastattelun mukaan sanonut, ettei hän itse ole uskovainen, mutta tiede on saanut suuren perinnön uskonnoilta.[5]
Didier Quelozille on myönnetty seuraavat palkinnot:
Hänen mukaansa on nimetty asteroidi 177415 Queloz.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
