Diogenes Tarsoslainen
From Wikipedia, the free encyclopedia
Diogenes Tarsoslainen (m.kreik. Διογένης ὁ Ταρσεὺς) (100-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen epikurolaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi. Hän oli kotoisin Tarsoksesta.
Diogenes oli mahdollisesti Demetrios Lakonialaisen oppilas. Hän kirjoitti useita teoksia, jotka kaikki ovat kadonneet. Niihin kuuluivat:
- Epilektoi skholai (Ἐπίλεκτοι σχολαί), joka oli todennäköisesti kokoelma tutkielmia filosofisista aiheista.[1]
- Epitomē tōn Epikourou ēthikōn zētēmatōn (ἐπιτομὴ τῶν Ἐρικούρου ἠθικῶν ζητημάτων), lyhennelmä Epikuroksen etiikasta, josta Diogenes Laertios lainaa kirjaa XII.[2][3]
- Peri poiētikōn zētematōn (Περὶ ποιητικῶν ζητμάτων), runouden ongelmista, joita hän pyrki ratkaisemaan.[4]
Strabon kuvaa Diogeneen taitavaksi tragediankirjoittajaksi.[5]