Eric Schauman
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Eric Balder Björnson Schauman (15. kesäkuuta 1895 Tammisaari – 1. marraskuuta 1966) oli suomalainen jääkärieversti. Hän oli Saksassa jääkärikoulutuksensa saanut neljän sodan veteraani, joka myöhemmin toimi Tammer Tehtaat Oy:n toimitusjohtajana.[1][2]
Perhetausta
Hänen vanhempansa olivat pormestari Berndt Gustaf Knut Björn Waldemar Schauman ja Bertha Hahl. Hänet vihittiin avioliittoon ensimmäisen kerran vuonna 1919 Mia Louise Avellanin kanssa. Heidän erottuaan vuonna 1928 Schauman avioitui toisen kerran vuonna 1929 Ebba Margareta Ahrenbergin kanssa (Gaston Ahrenbergin tytär). Ebba kuoli vuonna 1956 ja Schauman avioitui vielä kolmannen kerran vuonna 1963 Anita Marianne Segercrantzin kanssa.[1][2]
Remove ads
Opinnot
Schauman kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta 1913 ja liittyi Nylands Nationiin. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan fyysis-matemaattisella osastolla vuosina 1913–1915. Taktiikan täydennyskurssin suojeluskuntain päällystökoulussa hän suoritti vuonna 1927 ja Sotakorkeakoulun komentajakurssin vuosina 1929–1930.[1][2]
Jääkärikausi
Schauman liittyi yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava Pfadfinder-kurssi, joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla Lockstedter Lagerin harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 17. maaliskuuta 1915 ja sijoitettiin 2. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 2. syyskuuta 1915 alkaen 27. Jääkäripataljoonan 1. konekiväärikomppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella sekä Aa-joella.[1][2]
Suomen sisällissota
- Pääartikkeli: Suomen sisällissota
Schauman saapui Suomeen jääkärien pääjoukon mukana kapteeniksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918 ja hänen tehtäväkseen tuli perustaa ja järjestää 1. Jääkärirykmentin 3. jääkäripataljoona. Hän johti pataljoonansa sisällissodassa taisteluihin Tampereella, Kämärällä ja Viipurissa.[1][2]
Maailmansotien välinen aika
Schauman siirrettiin sisällissodan jälkeen suoritetun armeijan uudelleenjärjestelyn yhteydessä pataljoonan komentajaksi Suomen valkoiseen kaartiin. Valkoisesta kaartista hänet siirrettiin 12. elokuuta 1918 alkaen 1. Divisioonan esikuntapäälliköksi ja 10. maaliskuuta 1920 alkaen Kaartin Jääkäripataljoonan komentajaksi sekä 15. helmikuuta 1925 alkaen Uudenmaan eteläisen suojeluskuntapiirin (Nylands södra skyddskärsdistrikt) päälliköksi. Armeijasta Schauman erosi 31. maaliskuuta 1936 ja siirtyi G. A. Serlachius oy:n ostopäälliköksi, mistä hän siirtyi 1. marraskuuta 1938 alkaen Suomen hihnatehtaat oy:n (myöh. Tammer Tehtaat Oy) toimitusjohtajaksi.[1][2]
Remove ads
Talvi- ja jatkosota
Schauman osallistui talvisotaan Päämajan Komento-osaston päällikkönä, missä tehtävässä hän jatkoi myös jatkosodan aikana. Jatkosodan puhjettua hänet siirrettiin Pohjois-Hämeen sotilasläänin komentajaksi, mutta palasi takaisin Päämajan Komento-osaston päälliköksi vielä ensimmäisenä sotavuonna. Tehtävästä hänet kotiutettiin vuonna 1942.
Sotien jälkeinen aika
Toisen maailmansodan jälkeen Schauman toimi Tammer Tehtaiden toimitusjohtajana vuoteen 1959 saakka, jolloin hän muutti Tampereelta Somerniemen Palikaisissa omistamalleen Österkullan tilalle .[3]. Vuonna 1954 Schaumanin aloitteesta perustettiin Jääkäriliikkeen muistomerkiksi Somerniemen Palikaisten Österkullaan Paimionjoen vesireitin varrelle Jääkärilehdoksi nimetty puisto.[4][5][6] Schauman on haudattu Somerniemen hautausmaalle.
Remove ads
Luottamustoimet
Schauman toimi Helsingissä ja sen ympäristössä olevien linnoituslaitteiden hävittämiskomitean jäsenenä vuonna 1919 ja Jääkäriprikaatin kunniatuomioistuimen puheenjohtajana vuonna 1922 sekä Suojeluskuntain yliesikunnan, päällystökoulun ja piiripäälliköiden kunnialautakunnan varajäsenenä vuosina 1934 ja 1935. Svenska Finlands skytteförbundin (Suomen ruotsalainen Ampujainliitto) hallituksen jäsenenä hän toimi vuonna 1930. Sotainvalidien Veljesliiton Pirkka-Hämeen piirin kannatusyhdistyksen puheenjohtajana hän toimi sotien jälkeen.[1][2]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
                 |
|
Remove ads
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads