Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö
From Wikipedia, the free encyclopedia
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj, ETYJ[3]) (engl. OSCE – Organization for Security and Cooperation in Europe) on järjestö, jossa on jäseninä 57 valtiota Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Etelä-Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa. Se perustuu vuonna 1975 Helsingissä järjestetylle Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssille (ETYK), josta muodostui vuonna 1994 pysyvä kansainvälinen järjestö vuoden 1992 seurantakonferenssin pohjalta. ETYJin päämaja sijaitsee Wienissä, Itävallassa. ETYJ käsittelee laajasti kolmeen eri pääryhmään liittyviä turvallisuuskysymyksiä:
- poliittis-sotilaalliset kysymykset
- talous- ja ympäristökysymykset
- niin kutsutun inhimillisen ulottuvuuden (ihmisoikeus-) kysymykset.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö | |
---|---|
Organization for Security and Co-operation in Europe | |
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön jäsenvaltiot. |
|
Perustettu | 3. heinäkuuta 1973 Helsinki, Suomi[1] |
Päämaja | Wien, Itävalta |
Jäsenet | 57 jäsenvaltiota |
Viralliset kielet | englanti, espanja, italia, ranska, saksa, venäjä[2] |
Puheenjohtaja | Bujar Osmani |
Aiheesta muualla | |
Sivusto | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Näitä ulottuvuuksia kutsuttiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen aikana koreiksi, koska ajatuksia koottiin ikään kuin (paperi)koreihin. Kolmas kori, joka koski ihmisoikeuksia, oli tai sen katsottiin olleen Neuvostoliitolle epäedullinen, koska se tarjosi perusteen ihmisoikeusryhmien työskentelylle Neuvostoliitossa ja muissa Varsovan liiton maissa. Sen sijaan vuoden 1975 kokoukseen liittyvä toisen maailmansodan jälkeisten rajojen yleinen tunnustaminen katsottiin Neuvostoliitolle edulliseksi.
ETYJillä on toimintaa lähinnä Itä-Euroopassa, missä kansainvälisen läsnäolon katsotaan vahvistavan turvallisuutta. Esimerkkejä tästä ovat Kosovo, Bosnia ja Hertsegovina, Moldova ja Georgia. Näissä hankkeissa isäntävaltioita pyritään opastamaan lähinnä maan demokratisointiin ja ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.
ETYJ harjoittaa siviilikriisinhallintaa, muun muassa vaalitarkkailua vaikuttaen siirtymätapauksien demokratisoitumisprosesseihin.
ETYJin toiminnan suuntalinjat päätetään kahden vuoden välein järjestettävässä huippukokouksessa. Huippukokoukset julkaisevat loppuasiakirjan, jossa määritetään Euroopan turvallisuuden ja yhteistyön kehittämisen suuntaa.