kolumbialainen taiteilija From Wikipedia, the free encyclopedia
Fernando Botero (19. huhtikuuta 1932, Medellín, Kolumbia – 15. syyskuuta 2023, Monte Carlo, Monaco[1]) oli kolumbialainen taidemaalari ja kuvanveistäjä, jonka tuotanto edustaa niin kutsuttua neofiguratiivista taidetta. Hän nousi maineeseen vuonna 1958 voitettuaan Salón de Artistas Colombianos -tapahtuman ensimmäisen palkinnon.
Fernando Botero | |
---|---|
Fernando Botero vuonna 2006. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 19. huhtikuuta 1932 Medellín, Kolumbia |
Kuollut | 15. syyskuuta 2023 (91 vuotta) Monte Carlo, Monaco |
Taiteilija | |
Ala |
kuvanveisto maalaus |
Taidesuuntaus |
”boterismi” neofiguratismi |
Nimikirjoitus |
|
Botero syntyi Medellínissä. Hän aloitti maalaamisen teini-iässä ja sai vaikutteita sekä Kolumbian alkuperäisväestön että espanjalaisten siirtomaaisäntien taiteesta sekä meksikolaisen Diego Riveran poliittisista seinämaalauksista. Hän opiskeli taidetta Madridissa ja vietti suuren osan 1950-luvusta Euroopassa tutkien Pariisin ja Firenzen taideaarteita.[2]
Botero muutti 1960 New Yorkiin ja oli siihen mennessä kehittänyt oman helposti tunnistettavan tyylinsä: pyöreämuotoiset, pullistuneet henkilöhahmot.[2] Abstrakti ekspressionismi ja minimalismi hallitsivat tuolloin taidekenttää, mutta Botero herätti huomiota omalla tyylillään, jota alettiin kutsua ”boterismiksi”. Hänen työnsä nostivat figuratiivisen taiteen kiinnostusta ja tekivät hänestä tunnetun.[3]
Vuonna 1973 Botero palasi Pariisiin ja alkoi tehdä veistoksia, jotka muistuttavat tyyliltään hänen maalauksiaan.[2] Veistokset ovat suurikokoisia, ja niitä on monilla julkisilla paikoilla.[4]
2000-luvulla Botero muutti tyyliään rajusti ja maalasi ja piirsi sarjan teoksia kotimaataan repivästä huumesodasta. Alkuvuodesta 2004 hän lahjoitti 23 öljyvärimaalausta ja 27 piirrosta Kolumbian kansallismuseolle Bogotáan.[4]
Boteron poliittisesti kantaaottavista teoksista kiistanalaisin oli vuosina 2004–2005 valmistunut noin 80 maalauksen ja 100 piirroksen sarja, joka kuvasi Yhdysvaltain joukkojen harjoittamaa vankien kidutusta Abu Ghraibin vankilassa Irakissa. Botero lahjoitti sarjan Kalifornian yliopiston Berkeleyn kirjastolle. Hän perusteli lahjoitusta sillä, ettei niin vakavaa aihetta voida myydä keräilijöille.[5]
Boteron tuotanto käsittää kaikkiaan yli 2 500 teosta.[4] Hän on kansainvälisesti tunnetuimpia nykytaiteilijoita, ja hänen töitään on ollut näkyvästi esillä lukuisissa eri valtioissa ja maanosissa, Kolumbian lisäksi muun muassa Berliinissä, Jerevanissa, Tokiossa ja Ateenassa.
Suomessa Boteron yksityisnäyttely on järjestetty Helsingissä Ateneumin taidemuseossa 25. helmikuuta – 26. maaliskuuta 1972.[6][7] Helsingin kaupungin taidemuseo järjesti 1994 Boteron yksityisnäyttelyn Meilahdessa.[8] Boteron tauluja kävi puolitoista kuukautta kestäneen näyttelyn aikana katsomassa noin 60 000 kävijää. Esimerkiksi 1991 järjestetyssä Henry Mooren näyttelyssä vieraili 18 600 kävijää.[9] Meilahden näyttelyistä Boteroa suositumpi oli vasta 1997 pidetty Frida Kahlon taiteen esittely, joka keräsi satatuhatta kävijää.[10]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.