saksalainen filologi ja kielihistorioitsija From Wikipedia, the free encyclopedia
Georg Curtius (16. huhtikuuta 1820 Lyypekki – 12. elokuuta 1885 Hermsdorf am Kynast, nyk. Sobieszów) kuului 1800-luvun merkittävimpiin saksalaisiin filologeihin ja kielihistorioitsijoihin. Koulutukseltaan ja oppituoliltaan hän oli klassillinen filologi mutta tutki klassisia kieliä nimenomaan tuolloin vielä tuoreen historiallis-vertailevan kielitieteen valossa. Pisimpään urallaan hän toimi Leipzigin yliopistossa yhtenä sen tunnetuimmista professoreista.[2]
Georg Curtius | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | [1] Lyypekki [1] |
Kuollut | 12. elokuu 1885 Helmsdorf |
Kansalaisuus | Lyypekki |
Koulutus ja ura | |
Opinnot | Bonnin yliopisto, Humboldt-yliopisto |
Instituutti | Leipzigin yliopisto, Kielin yliopisto, Kaarlen yliopisto |
Oppilaat | Friedrich Delitzsch ja Ferdinand de Saussure |
Palkinnot | Pour le Mérite for Sciences and Arts order, Maksimilianin tieteen ja taiteen ritarikunta |
Nimikirjoitus |
|
Curtius syntyi Karl Georg Curtiuksen neljäntenä poikana. Hän opiskeli Bonnin ja Berliinin yliopistoissa, joista jälkimmäisessä pääsi kuulemaan mm. Franz Boppia, yhtä vertailevan kielitieteen perustajista, jolle hän myöhemmin omisti niin ensimmäisen teoksensa De nominum graecorum formatione (1842) kuin pääteoksensa Grundzüge der griechischen Etymologie toisen painoksen (1866).[2]
Vuonna 1846 Curtius sai klassisen filologian viran Berliinistä, missä toimi aktiivisesti poliittisessa elämässä mm. Euroopan hullun vuoden 1848 ajan. Prahan yliopiston klassisen filologian professuurin hän sai 1849, mutta 1854 hän siirtyi Kieliin ja 1861 viimein Leipzigiin, minne lopulta jäi lähes neljännesvuosisadaksi.[2]
Curtiuksen mielestä täysipainoinen filologinkoulutus edellytti myös kieliopin ja kielihistorian tuntemusta. Omat teoksensa hän julkaisi nimenomaan näistä kielitieteellisistä kysymyksistä rajautuen niissä latinaan ja kreikkaan, mutta hän seurasi aktiivisesti myös lähialojen kirjallisuutta ja hyödynsi siitä kaiken sen, mikä näytti käyttökelpoiselta hänen omalle alalleen tai kielitieteen yleisiin kysymyksiin.[2] Hän toimi monien nuorgrammaatikoiden (esim. Hermann Paulin) opettajana, ja hänen tiedetään käyttäneen äännelain (saks. Lautgesetz) ja analogian käsitteitä jo ennen kuin nämä muodollisesti määrittelivät ne ja tekivät ne tunnetuiksi.[3]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.