Glottaali
From Wikipedia, the free encyclopedia
Glottaali on konsonantti, jonka tuottamisessa ainoastaan äänirako on olennainen.[1] Supraglottaalisen ääntöväylän muoto taas määräytyy automaattisesti äänneympäristön mukaan. Jos äänirako hetkeksi suljetaan, tuloksena on klusiilimainen, luontaisesti soinniton konsonanttiäänne. Jos taas äänirako on vain vähän auki tai "vuotaa", syntyy henkäysäänne, joka tavallisesti luokitellaan frikatiiviksi.
Kansainvälinen foneettinen aakkosto (IPA) luettelee kolme glottaalia:
Lisätietoja IPA, Kuvaus ...
IPA | Kuvaus | Esimerkki | |||
---|---|---|---|---|---|
Kieli | Kirjoitusasu | Ääntämys | Merkitys | ||
[ʔ] | Glottaaliklusiili | Võro | kalaq | ['kalaʔ] | 'kalat' |
[ɦ] | Soinnillinen glottaalifrikatiivi | Hollanti | huis | ['ɦœys] | 'talo' |
[h] | Soinniton glottaalifrikatiivi | Ruotsi | hus | ['hʉ:s] | 'talo' |
Sulje