Hastingsin taistelu
taistelu anglosaksien ja normannien välillä 1066 / From Wikipedia, the free encyclopedia
Hastingsin taistelu käytiin 14. lokakuuta 1066 Englannin kuninkaan Harald Godwininpojan ja normannien herttuan Vilhelm Valloittajan välillä. Normannit voittivat taistelun, joka käytiin lähellä Hastingsin kaupunkia suoalueen reunustamalla mäellä. Sen huipulla kasvoi perimätiedon mukaan omenapuu. Hastingsin taistelua on usein sanottu koko Englannin historian tärkeimmäksi[2]. Se kesti kuusi tuntia ja oli ilmeisesti yksi keskiajan pisimmistä taisteluista[2]. Vilhelmistä alkoi dynastia, jonka jälkeläisiä Iso-Britannian nykyinenkin kuningashuone eri mutkien kautta on[2]. Monet katsovat Englannin valtion syntyneen taistelun seurauksena vuonna 1066[2].
Hastingsin taistelu | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa normannivalloitusta | |||||||
Hastingsin taistelu Bayeux’n seinävaatteessa. | |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Komentajat | |||||||
Vilhelm Valloittaja, Bayeux’n piispa Odo | |||||||
Vahvuudet | |||||||
6 000–7 000 miestä, joista 2 000 ratsumiestä |
noin 8 000 | ||||||
Tappiot | |||||||
noin 3 000 |
noin 5 000 |