Jalokauriit [1] eli jalohirvet[2][3][4] (Cervinae) on hirvieläinten alaheimo, johon kuuluu ainakin neljä sukua. Nykyisin useimmissa lähteissä sukuja on yhdeksän ja lajeja noin 30, kun myös muntjakit (Muntiacus) luokitellaan tähän alaheimoon.[5][6] Muntiacus ja Elaphodus -sukujen lajit luettiin aiemmin erilliseen muntjakkien alaheimoon Muntiacinae.[2]
| Jalokauriit | |
|---|---|
 Isokauris (saksanhirvi) (Cervus elaphus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
| Heimo: | Hirvieläimet Cervidae |
| Alaheimo: |
Jalokauriit Cervinae Goldfuss, 1820 |
| Suvut ja lajit | |
|
|
| Katso myös | |
Useimmat jalokaurislajit elävät Aasiassa, mutta isokauris (saksanhirvi) ja täpläkauris (kuusipeura) myös Euroopassa ja edellisen alalaji vapiti Pohjois-Amerikassa.[2] Useita lajeja on siirretty niiden luontaisten elinalueiden ulkopuolelle, varsinkin Australiaan ja Uuteen-Seelantiin.[2][5] Iso- ja täpläkauriita on istutettu myös Suomeen.[4]
Jalokauriit pystyvät hyödyntämään selluloosapitoista ravintoa paremmin kuin varsinaiset hirvet.[4] Joustavamman ravinnonkäytön ansiosta jalokauriit voivat elää suurinakin laumoina. Useimpien lajien tyypillistä elinympäristöä ovat avoimet metsät.[4]
Jalokauriit soveltuvat hyvin tarhakasvatukseen, koska ne eivät stressaannu eivätkä sairastu kovin helposti.[4] Suosituimpia tarhakauriita ovat isokauris ja täpläkauris, joiden kasvatus Euroopassa ja varsinkin Uudessa-Seelannissa on laajamittaista.[4]
Suvut ja lajit
Sukujen ja lajien lista tässä noudattaa pääosin Wilsonin & Reederin (2005) luokitusta, jossa myös muntjakit on sijoitettu jalohirvien alaheimoon eikä omaan alaheimoonsa:[5]
- Aksiskauriit (Axis) – 4 lajia
- Aksiskauris (Axis axis)
- Calamiansaartenkauris (Axis calamianensis)
- Baweaninkauris (Axis kuhlii)
- Rytökauris (Axis porcinus)
- Isokauriit Cervus – 3 lajia
- Vapiti (Cervus canadensis)[7]
- Isokauris eli saksanhirvi (Cervus elaphus)
- Japaninkauris (Cervus nippon)
- Dama – 1 laji
- Täpläkauris eli kuusipeura (Dama dama)
- Elaphodus – 1 laji
- Tupsumuntjakki (Elaphodus cephalophus)
- Elaphurus – 1 laji
- Milu eli davidinhirvi (Elaphurus davidianus)
- Muntjakit Muntiacus – 13 lajia
- Borneonmuntjakki (Muntiacus atherodes)
- Tummamuntjakki (Muntiacus crinifrons)
- Thaimaanmuntjakki (Muntiacus feae)
- Yunnaninmuntjakki (Muntiacus gongshanensis)
- Muntjakki (Muntiacus muntjak -ryhmä):[8]
- Muntiacus malabaricus
- Muntiacus muntjak
- Muntiacus vaginalis
- Kiinanmuntjakki (Muntiacus reevesi)
- Muntiacus puhoatensis
- Muntiacus putaoensis
- Muntiacus rooseveltorum
- Muntiacus truongsonensis
- Jättimuntjakki[9] (Muntiacus vuquangensis)
- Przewalskium – 1 laji
- Valkonaamakauris (Przewalskium albirostris)
- Rucervus – 3 lajia
- Rusa – 4 lajia
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
