Jäniksen vuosi (vuoden 1977 elokuva)
suomalainen elokuva vuodelta 1977 / From Wikipedia, the free encyclopedia
Jäniksen vuosi on joulukuussa 1977 ensi-iltansa saanut suomalainen tragikomedia, jonka on ohjannut Risto Jarva. Elokuva perustuu Arto Paasilinnan samannimiseen romaaniin (1975). Elokuva oli ensimmäinen Paasilinnan teoksen filmatisointi ja jäi samalla Jarvan viimeiseksi elokuvaksi. Jarva menehtyi 43-vuotiaana liikenneonnettomuudessa palatessaan elokuvan kutsuvierasnäytöksestä 16. joulukuuta 1977. Elokuvan pääosassa nähdään Antti Litja.
Jäniksen vuosi | |
---|---|
Harens år The Year of the Hare |
|
Matti Marttilan suunnittelema alkuperäinen teatterijuliste. |
|
Ohjaaja | Risto Jarva |
Käsikirjoittaja |
Arto Paasilinna Risto Jarva Kullervo Kukkasjärvi Jussi Kylätasku (lopullinen versio) |
Perustuu | Arto Paasilinnan samannimiseen romaaniin (1975) |
Tuottaja | Kullervo Kukkasjärvi |
Säveltäjä | Markku Kopisto |
Kuvaaja | Antti Peippo |
Leikkaaja | Risto Jarva |
Lavastaja | Matti Marttila |
Pääosat |
Antti Litja Kauko Helovirta Markku Huhtamo Paavo Hukkinen |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Filminor Oy |
Levittäjä |
Suomi-Filmi Oy Nordic Video Oy Ab Finnkino Video Videofirma Makuuni Finnkino Oy VLMedia |
Ensi-ilta |
: 23. joulukuuta 1977[1] : 30. marraskuuta 1978 : 13. heinäkuuta 1979 : 27. elokuuta 1979 |
Kesto | 129 min |
Alkuperäiskieli | suomi |
Budjetti | 1 081 086 mk |
Katsojat | 362 457 |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Svensk Filmdatabas | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Elokuvaa kuvattiin heinä-syyskuussa 1977 Espoossa, Helsingissä, Sonkajärvellä, Porvoossa, Pernajassa, Jaalassa, Heinolassa, Lammilla, Iitissä, Mikkelissä, Kuopiossa, Sipoossa, Ähtärissä, Sodankylässä, Sallassa, Savukoskella, Kittilässä, Vantaalla, Muoniossa ja Nurmijärvellä.[1]
Markku Kopiston säveltämää musiikkia julkaistiin myös Love Recordsin toimesta singlenä sekä albumina (Musiikkia Risto Jarvan elokuvista). Itse elokuva julkaistiin VHS-kasettina kolmesti vuosina 1988, 1993 ja 1994, DVD-levynä vuosina 2004 ja 2015. Elokuvasta on tehty 4K-restauroitu versio, joka esitettiin elokuvateatteri Orionissa elokuussa 2022 pääosanäyttelijä Litjan muistonäytöksessä. 4K-restauroidun version oikeudet omistaa MTV, eikä sitä ole julkaistu fyysisenä kopiona eikä esitetty televisiossa.[2]
Maaliskuussa 2022 tiedoitettiin ohjaaja Aku Louhimies suunnittelevan uutta filmatisointia elokuvasta, mutta Suomen elokuvasäätiön 500 000 euron tuotantotuki purettiin lokakuussa 2022.[3]