Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1991
From Wikipedia, the free encyclopedia
Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1991 pelattiin Suomessa 19. huhtikuuta – 4. toukokuuta 1991 Turussa, Helsingissä ja Tampereella. Turnauksen pääareena oli Turun Typhoon. Turnaus oli 55. maailmanmestaruuskilpailut, sekä 66. ja samalla viimeinen Euroopan-mestaruuskilpailut.
Vuoden 1991 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Joukkueet | 8 (24) | ||||||
Isäntämaa | Suomi | ||||||
Kaupungit | Turku, Helsinki, Tampere[1] | ||||||
Ajankohta |
19. huhtikuuta – 4. toukokuuta 1991 |
||||||
Mitalistit | |||||||
– Kultaa | Ruotsi | ||||||
– Hopeaa | Kanada | ||||||
– Pronssia | Neuvostoliitto | ||||||
Ottelut | 40 | ||||||
Yleisö | 310 627 (7 765 ottelua kohti) | ||||||
Maalintekijä | Mats Sundin | ||||||
|
|||||||
Infobox OK |
Turnaukseen osallistui kahdeksan joukkuetta[2], jotka kohtasivat toisensa kerran. Neljä parasta joukkuetta kohtasivat toisensa vielä kertaalleen. Ruotsi voitti viidennen maailmanmestaruutensa ja Neuvostoliitto 27. Euroopan-mestaruutensa. Euroopan-mestaruuskisoissa huomioon otettiin vain eurooppalaisten joukkueiden keskinäiset ottelut.
Maailmanmestaruuskilpailut olivat myös Neuvostoliiton viimeiset. Saksojen jälleenyhdistymisen myötä vuoden 1991 kisat olivat yhdistyneen Saksan ensimmäiset jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut. Suomi voitti Euroopan-mestaruuskisoissa pronssia, ja tämä olikin kotikisoihin 2022 asti Suomen aikuisten jääkiekkomaajoukkueen ainoa kotikisoista saavuttama mitali.
Turnaus tuotti Suomen jääkiekkoliitolle 20 miljoonaa markkaa voittoa.[3]