From Wikipedia, the free encyclopedia
Jäämistöoikeus on yksityisoikeuteen kuuluva oikeudenala, jonka tehtävänä on kehittää ja systematisoida perintöön ja testamenttiin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Näistä nykyisellään säädetään Suomessa muun muassa perintökaaressa ja perintö- ja lahjaverolaissa.
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Perinnönjako kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Perintövero kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. Tarkennus: Perintöveron määrää veroluokittain koskeva tietoa vanhentunutta |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Kerrottava mikä osuus on suomalaista käytäntöä ja mikä yleisempää oikeuskäytäntöä |
Perintö- ja lahjaverolaissa (SDK 378/1940[1], ruots. lag om skatt på arv och gåva[2]) säädetään perinnönsaajan velvollisuudesta suorittaa perinnöstä perintöveroa. Perinnönsaajat on laissa jaettu (1. tammikuuta 2008 alkaen) kahteen veroluokkaan seuraavasti:
I veroluokka:
II veroluokka
Perintöveron määrä I veroluokassa lasketaan seuraavasti:
II veroluokassa vero lasketaan kaksinkertaisena.
Perintölaki muuttui vuoden 1966 alusta, kun perintökaari tuli voimaan 1. tammikuuta. Vanhan lain mukaan vainajan omaisuuden saattoi periä miten kaukainen sukulainen tahansa. Uuden lain mukaan jo serkkukin jää perinnöttä, ellei ole testamenttia, jossa hänet määrätään perilliseksi. Uutta perintökaarta sovelletaan, jos vainaja on kuollut vuoden 1966 aikana tai sen jälkeen. Ellei vainajalla ole perintöön oikeutettua sukulaista tai puolisoa eikä testamenttia ole tehty, menee hänen jäämistönsä valtiolle. Lesken taloudellista asemaa pyrkii uusi perintökaari turvaamaan siten, että leskelle on myönnetty perintöoikeus puolisonsa jälkeen, ellei vainajalla ole rintaperillisiä, ottolasta tai tämän jälkeläisiä. Perintöoikeutta ei kuitenkaan leskellä yleensä ole silloin, jos puolisot olivat toisen puolison kuolinhetkellä asuneet erillään lainvoimaisen asumuserotuomion saatuaan tai kun silloin oli vireillä kanne avioliiton purkamisesta tai asumuserosta. Silloin, kun leskellä ei ole perintöoikeutta, on hänellä perintökaaren mukaan oikeus saada jäämistöstä avustusta toimeentuloaan varten. Pesänselvitystä ja perinnönjakoa koskevat säännökset merkitsevät huomattavaa parannusta aikaisempaan oikeuteen verrattuna. Aiempi perintökaari perustui vuoden 1734 lakiin.[3]
Perintökaaressa (SDK 40/1965[4], ruots. ärvdäbalk[5]) säädetään mm.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.