KV-sarja
neuvostoliittolainen panssarivaunutyyppi / From Wikipedia, the free encyclopedia
Kliment Vorošilov -panssarivaunusarja (ven. Клим Ворошилов (КВ), KV), joka nimettiin Neuvostoliiton marsalkka Kliment Vorošilovin mukaan, oli sarja Neuvostoliitossa toisen maailmansodan edellä ja aikana kehitettyjä raskaita panssarivaunuja. Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon kesällä 1941, KV-vaunut olivat raskaimmin panssaroituja ja aseistettuja vaunuja. Vaunut suunniteltiin Leningradissa ja niitä valmistettiin pääasiassa Leningradissa Kirovin tehtaalla ja myöhemmin Uralilla Tšeljabinskissä. Suunnittelutoimisto oli SKB-2, jota johti Josef Kotin.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
KV-1 | |
---|---|
KV-1 |
|
Valmistushistoria | |
Valmistusmaa | Neuvostoliitto |
Tekniset tiedot | |
Pituus | |
– putki edessä | 6,25 m |
– pelkkä runko | ? m |
Leveys | 3,25 m |
Korkeus | 2,75 m |
Taistelupaino | 48 t |
Telaketjut | ? |
Maksiminopeus | |
– tiellä | 35 km/h |
– maastossa | noin 20 km/h |
Toimintasäde | 250 km (tiellä) |
Pääase | 76,2 mm panssarivaunukanuuna |
Muu aseistus | 3 konekivääriä |
Panssarointi | edessä maks. 110 mm , takana maks. 77 mm |
Moottori | V-2K V-12 diesel |
– hevosvoimat | 550 hv |
– kilowattia | 410 kW |
Miehistö | 5 (johtaja, ajaja, ampuja, lataaja, radisti) |
Infobox OK |
KV-2 | |
---|---|
KV-2 |
|
Valmistushistoria | |
Valmistusmaa | Neuvostoliitto |
Tekniset tiedot | |
Pituus | |
– putki edessä | 6,79 m |
– pelkkä runko | ? m |
Leveys | 3,32 m |
Korkeus | 3,65 m |
Taistelupaino | 52 t |
Telaketjut | ? |
Maksiminopeus | |
– tiellä | 26 km/h |
– maastossa | ? km/h |
Toimintasäde | 140 km (tiellä) |
Pääase | 152 mm M-10-haupitsi |
Muu aseistus | 3 konekivääriä |
Panssarointi | maks. 110 mm |
Moottori | V-2K V-12 diesel |
– hevosvoimat | 550 hv |
– kilowattia | 410 kW |
Miehistö | 6 |
Infobox OK |
Monitornisen, raskaan T-35-vaunun aiheuttaman pettymyksen jälkeen alettiin Neuvostoliitossa suunnitella sille korvaavaa raskasta panssarivaunua. Kilpailevia malleja kokeiltiin talvisodassa. Niihin kuuluivat kaksitorniset SMK ja T-100 sekä KV. Ensin mainitut menetettiin Summan alueella, mutta KV:n raskas panssarointi kesti suomalaiset panssarintorjunta-aseet ja sen valmistus aloitettiin pian kahtena mallina. Raskas panssarivaunu KV-1 oli aseistettu 76 millimetrin tykillä ja KV-2 152 millimetrin haupitsilla.
KV:n panssarointi teki siitä lähes pysäyttämättömän, mutta siinä oli muita puutteita. Se oli hidas, kuten tämän kokoluokan vaunut yleensä olivat. Se käytti samaa tykkiä kuin pienemmät keskiraskaat vaunut. Enemmän KV-vaunuja menetettiin mekaanisten ongelmien kuin vihollisen toiminnan vuoksi. Operaatio Barbarossan alkaessa Neuvostoliitolla oli 639 KV-1-vaunua. Saksalaisten panssarintorjunta-aseet olivat kykenemättömiä tuhoamaan vaunua ja niiden tuhoamiseksi oli odotettava tykistöä tai ilmaiskuja, ellei sitten konevika pysäyttänyt vaunua.
KV-1:n menestyksen vuoksi se valittiin yhdeksi edelleenkehitettävistä vaunuista. Standardoinnin ansiosta se jakoi saman moottorin, tykin ja voimansiirron kuin keskiraskas T-34, jota rakennettiin suuria määriä. Huomattavaa on kuitenkin, että vuoden 1940 mallin KV-1 käytti vanhempaa F-32-versiota T-34:n F-34-tykistä. F-34 saatiin käyttöön vasta myöhemmin. Sillä välin vaunua varten oli jo alettu kehittää uutta ZiS-5-tykkiä, joka käytti tehokkaampaa mallin 1931 ilmatorjuntatykin ammusta ja perustui viimeistelemättömään F-27-tykkiin.[1] Sodan jatkuessa KV-1:een lisättiin panssarointia aseiden tehon kasvaessa. KV-1-malli 1942 (KV-1C) oli hyvin panssaroitu, mutta kelvottoman hidas. Vastareaktiona suunniteltiin KV-1s, josta panssarointia vähennettiin nopeuden parantamiseksi. Tämä poisti ainoan edun, joka vaunulla oli halvempaan T-34:ään verrattuna.
Viimeinen päivitys oli lyhytikäinen KV-85. Uusien saksalaisten panssarivaunujen ilmestyessä vuonna 1943 76 millimetrin tykki ei ollut enää riittävän tehokas. KV-85 käytti samaa 85 millimetrin D-5T-tykkiä kuin T-34/85 ja IS-1-vaunulle suunniteltua tornia, joka oli vielä keskeneräinen. KV-85:n tuotanto oli hidasta tykkien puutteen vuoksi, ja vaunun valmistus lopetettiin vuonna 1944 Josif Stalin -vaunun tuotannon alettua.
Saksalaisten sotasaaliksi ottamista KV-1-vaunuista käytettiin nimiä Pz.Kpfw. KV-1A 753(r) ja Pz.Kpfw. KV-1B 755(r). Yksi vaunuista varustettiin saksalaisella 7,5 cm KwK 40 -tykillä, jota käytettiin muun muassa Panzer IV -vaunuissa.