Kansainvälinen työjärjestö

Kansainvälinen työjärjestö (engl. International Labour Organization, ILO^[3]) on Yhdistyneiden kansakuntien alainen järjestö, joka hoitaa työvoimaan ja työntekoon kuuluvia asioita. Se on vanhempi kuin itse YK, perustettu 1919 Versailles’n rauhansopimusneuvottelujen yhteydessä ja liitettiin YK:n yhteyteen toisen maailmansodan päättyessä. ILO:n päämaja sijaitsee Genevessä.^[4]

Kansainvälinen työjärjestö
International Labour Organization Organisation internationale du Travail Organización Internacional del Trabajo
Perustettu	1919
Tyyppi	YK:n erityisjärjestö
Toimiala	työsuojelu
Päämaja	Geneve, Sveitsi
Jäsenet	185 jäsenvaltiota[1]
pääsihteeri	Guy Ryder[2] ( Britannia)
Kattojärjestö	Yhdistyneet kansakunnat
Tunnustukset	Nobelin rauhanpalkinto (1969)
Aiheesta muualla
www.ilo.org
Infobox OKNimi-testi OK

ILO pyrkii parantamaan työoloja ja vaikuttamaan työsuojeluasioihin ja vastustaa lapsityötä. Järjestölle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1969.^[5]

Historia

Kansainvälisen työjärjestön edeltäjänä pidetään vuonna 1900 perustettua järjestöä nimeltä International Association for Labour Legislation (IALL). ILO perustettiin 28. päivänä kesäkuuta 1919. Ensimmäiset jäsenmaat olivat samat kuin Kansainliiton perustajamaat. Ensimmäinen pääsihteeri oli ranskalainen sosialisti Albert Thomas. ILO:n vuosina 1919–1946 hyväksymillä sopimuksilla estettiin esimerkiksi naisten yötyö ja pakkotyö sekä asetettiin minimi-ikä lapsityövoimalle. Toisen maailmansodan aikana ILO:n päämaja siirrettiin väliaikaisesti Kanadaan.^[6][7]