Kansalaislaulu
J. H. Erkon vuonna 1883 kirjoittama laulu / From Wikipedia, the free encyclopedia
Kansalaislaulu (Olet maamme armahin Suomenmaa) on J. H. Erkon vuonna 1883[1] kirjoittama isänmaallinen laulu, jonka sävelmänä on vanha kansansävelmä Kreivin sylissä istunut.[2][3] Se ilmestyi alun perin kokoelmassa Uusia runoelmia.[1]
Laulusta tunnetaan parhaiten ensimmäinen säkeistö, joka sävyltään muistuttaa vanhempia, lähinnä maisemaa ihannoivia isänmaallisia lauluja, kuten Maamme laulua.[4]. Se on alun perin kuitenkin tarkoitettu vain johdannoksi ja poikkeaa oleellisesti vasta laulun myöhemmissä säkeistöissä ilmenevästä varsinaisesta sanomasta, joka esimerkiksi Matti Klingen tulkinnan mukaan on radikaalinen, miltei utopistis-sosialistinen, ja ilmentää tuolloisen nuorsuomalaisen puolueen ja sen edeltäjän K.P.T:n aatemaailmaa.[4] Niinpä laulussa toivotaan maailman kummastelevan sitä, miten tarmokkaasti Suomessakin toimitaan edistyksen ja muiden arvokkaiden ihanteiden puolesta. Laulun loppupuolen säkeistöjä lauletaan kuitenkin harvoin[4], ja monissa laulukirjoissakin ovat sen alkuperäisistä 12 säkeistöstä mukana vain neljä ensimmäistä sekä kymmenes ja kahdestoista, joskus myös yhdestoista säkeistö.[5][6][7]
Kansalaislaulu omaksuttiin jo kirjoittajansa elinaikana suomalaisten nuorisoseurojen tunnuslauluksi.[8]
Kansalaislaulun alkusanat (Olet maamme armahin Suomenmaa) sekä sävelmän alkutahdit on lainattu ironisessa mielessä myös Emil Reteen vuonna 1967 kirjoittamaan ja Irwin Goodmanin esittämään[9] lauluun Ryysyranta, jonka sävy kuitenkin on kokonaan toinen.
Kansalaislaulun sävelmän voi tunnistaa myös tunnetusta virolaisesta isänmaallisesta laulusta Sind surmani, joka laulettiin ensi kerran Viron ensimmäisillä laulujuhlilla vuonna 1869. Säveltäjä Aleksander Kunileidia innoitti työssään sama kansansävelmä Kreivin sylissä istunut, jonka hän oli ilmeisesti löytänyt Karl Collanin kansanlaulukokoelmasta.[10][11]