Keltaisten liivien liike
From Wikipedia, the free encyclopedia
Keltaisten liivien liike (ransk. Mouvement des gilets jaunes) on Ranskassa verojen ja elinkustannusten nousua vastustanut kansanliike, joka on järjestänyt maassa mellakoihin johtaneita protesteja[1]. Protestit lähtivät liikkeelle polttoaineverosta, jonka oli tarkoitus vähentää ympäristön kuormitusta. Monet protestoijat pitivät yllä keltaisia huomioliivejä, jotka ovat Ranskassa pakollisia autojen varusteita.
Keltaisten liivien liike | |
---|---|
Osa mielenosoituksia Emmanuel Macronia vastaan | |
Keltaliivejä mielenosoituksessa Vesoulissa, Ranskassa | |
Päiväys | 17. marraskuuta 2018 alkaen |
Paikka | Ranska |
Syyt |
|
Tavoitteet |
|
Menetelmät | kansalaistottelemattomuus, mielenosoitukset, katusulut, liikenteen estäminen, mellakointi, vandalismi, tuhopoltto, ryöstely |
Status | meneillään |
Tappiot | |
Pidätettyjä | 1 700+ (9. joulukuuta 2018 mennessä) |
Keltaliiveillä ei ole ollut yhteistä poliittista näkemystä tai ideologiaa.[2][3]
Marras-joulukuussa 2018 koko maahan levinneet protestit kokosivat lähes 300 000 mielenosoittajaa[4]. Pariisin keskustassa oli suuria mellakoita, joista syntyivät suuret aineelliset vahingot. Protestoijat sytyttivät autoja tuleen ja tunkeutuivat kauppoihin. Poliisi pidätti protestoijia. Ranskan valtio käytti kyynelkaasua ja vesitykkejä ja harkitsi poikkeustilaa.[5] Poliisit ja mellakoijat tappelivat keskenään. Poliisi käytti kumiluoteja. Mellakoissa tuli vammoja puolin ja toisin 4000:lle. 11 kuoli protestien sivuvaikutusten takia muun muassa ajettuaan katusulkuihin. Äärivasemmistoa ja äärioikeistoa liittyi protestoijiin. Nämä myös tappelivat toistensa kanssa. Protestoijat katsoivat presidentti Emmanuel Macronin suosineen liikaa rikkaita ja olleen lisäämässä köyhempien verotusta. Protestoijat vaativat muun muassa kansanvallan lisäämistä ja presidentti Macronin eroa. Protestoijien ajamilla asioilla oli laajan kansankerroksen tuki, mutta ihmiset yleensä vastustivat väkivaltaa. Sunnuntaina 1. joulukuuta 2018 tehdyn kyselyn mukaan keltaliivejä tuki 72 prosenttia ranskalaisista. Vastaajista 85 prosenttia vastusti väkivaltaisuuksia.[6]
Aluksi Macron sanoi mielenosoittajille, että Ranska ei tingi polttoaineveroista tai muusta Ranskan hiilijalanjälkeä ja saasteita vähentävästä politiikasta. Mutta protestien jatkuttua viikkoja hallitus taipui[7] ja ilmoitti jäädyttävänsä polttoaineiden veronkorotukset ja sähkön ja kaasun hinnat.[8] Hallitus nosti palkkoja ja leikkasi veroja. Tämä ajoi Ranskan taloutta epätasapainoon.[9] Macronin suosio kasvoi loppuvuodesta 2019 jonkun verran.[10] Protestoijat jatkoivat silti myönnytysten vaatimista hallitukselta.[11]
Keltaliivit jatkoivat protestointiaan. Mielenosoituksiin osallistuvien määrä hiipui huomattavasti. Vuoden päästä järjestetyissä vuosipäiväprotesteissa oli Pariisissa mukana enää joitain satoja[12]. Vielä tässä vaiheessa keltaliiveillä oli melko suuri kansan tuki. Monet eivät silti pitäneet alkuaikojen suurprotesteista[13].
Koronapandemian liikkumisrajoitukset ja liikkeen hajanaisuus heikensivät keltaliivejä vuodesta 2020 merkittävästi. Monet siirtyivät protestoimaan koronarajoituksia.[14]