Kirjopillike

Kirjopillike eli kirjava pillike (Galeopsis speciosa) on kirjavakukkainen pillikkeiden (Galeospis) sukuun ja huulikukkaiskasvien (Lamiaceae) heimoon kuuluva yksivuotinen kasvilaji. Se on Suomessa muinaistulokas.^[1]

Kirjopillike
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Lamiales
Heimo:	Huulikukkaiskasvit Lamiaceae
Suku:	Pillikkeet Galeopsis
Laji:	speciosa
Kaksiosainen nimi
Galeopsis speciosa Mill.
Katso myös
Kirjopillike Wikispeciesissä   Kirjopillike Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Ulkonäkö

Kirjopillikkeen lehtiä.

Kirjopillike on jäykkä, ruohovartinen 20–90 senttimetriä korkea kasvi. Lehdet kasvavat vastakkain ja ne ovat karvaisia. Varsi on haarova, kulmikas ja karvainen.^[1]

Kirjopillike on Suomessa tavattavista pillikkeistä suurikukkaisin. Sen kukat ovat huulimaiset, alahuuli on violetti ja muut osat keltaiset. Kukan pohjassa on mettä, jota juodakseen hyönteisten on kurkotettava niin syvälle kukan sisään, että ne väistämättä tahriintuvat siitepölyyn. Ihmislapset nykivät kukkia irti ja imaisevat niiden pohjassa olevan mesitipan suuhunsa.^[2] Kirjopillike kukkii loppukesällä heinäkuusta syyskuuhun.^[1]

Levinneisyys

Kirjopillikettä tavataan Euroopassa ja Länsi-Aasiassa.^[3] Kirjopillike on yleinen koko Suomessa lukuun ottamatta Pohjois-Lappia. Se on muinaistulokas ja levinnyt Suomeen muualta Euroopasta ihmisen mukana^[1].

Kasvupaikat

Kirjopillike kasvaa joutomailla, metsänreunoilla, tienvarsilla ja viljelyksillä. Se suosii ravinteikkaita ja typpipitoisia kasvupaikkoja.^[1]