Lapsityö
From Wikipedia, the free encyclopedia
Lapsityöllä ja lapsityövoimalla tarkoitetaan alaikäisten lasten tekemää työtä, joka on fyysisesti, psyykkisesti, moraalisesti tai sosiaalisesti haitallista, taikka häiritsee tai estää heidän koulunkäyntiään (kansainvälisen työjärjestö ILO:n määritelmä).[1] Lapsia käytetään työvoimana mitä erilaisimmissa työpaikoissa, niin tehtaissa, viljelyksillä kuin kodeissakin.
Ei tietoa tai 0 % lapsista työssä
0,01–10 % lapsista työssä 10–20 % lapsista työssä |
20–30 % lapsista työssä
30–40 % lapsista työssä Yli 40 % lapsista työssä |
Kaikki lasten tekemä työ (child work) ei ole lapsityötä (child labour). Se, onko jokin työ haitallista, on suhteutettava lapsen ikään, työaikaan ja työoloihin.[1] Ajoittainen muutaman tunnin työ, joka mahdollistaa täysipainoisen koulunkäynnin eikä vaaranna lapsen kehitystä, kuten kesätyö, on eri asia kuin työ aamusta iltaan haitallisissa oloissa.
Lapsityövoiman käyttö on yleistä kehitysmaissa, mutta ilmiö on tuttu myös teollisuusmaissa. Varsinkin teollistumisen alkuaikoina 1800-luvulla monissa Euroopan maissakin oli runsaasti lapsia tehdastyössä, toisinaan kaivoksissakin. Nykyään YK:n Lapsen oikeuksien sopimus kieltää lapsityövoiman hyväksikäytön. Pahimmillaan työnteko on orjatyötä. Lapsityövoiman käyttöön liittyy myös lapsikauppaa.