Lavrenti Berija
neuvostoliittolainen turvallisuuspäällikkö ja poliitikko / From Wikipedia, the free encyclopedia
Lavrenti Pavlovitš Berija (georg. ლავრენტი პავლეს ძე ბერია, Lavrenti Pavles dze Beria; ven. Лавре́нтий Па́влович Бе́рия; 29. maaliskuuta (J: 17. maaliskuuta) 1899 Merheul, Georgia, Venäjän keisarikunta – 23. joulukuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen kommunistijohtaja ja turvallisuuspäällikkö. Kovaotteinen Berija vastasi Neuvostoliiton sisäisestä turvallisuudesta ja toimi NKVD:n johtajana vuosien 1938–1953 aikana. Berija oli Josif Stalinin luottomies, joka oli muun muassa vastuussa Gulag-vankileirien käyttämisestä pakkotyöhön toisen maailmansodan aikana, Neuvostoliiton vähemmistökansojen pakkosiirroista, Itä-Euroopan ottamisesta Neuvostoliiton valvontaan sodan jälkeen sekä Neuvostoliiton ydinaseohjelmasta. Stalinin kuoltua vuonna 1953 Berija joutui politbyroon epäsuosioon, ja hänet syrjäytettiin ja teloitettiin.
Lavrenti Berija | |
---|---|
Lavrenti Berija 1930-luvulla. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 29. maaliskuuta 1899 Merheul, Georgia, Venäjän keisarikunta |
Kuollut | 23. joulukuuta 1953 (54 vuotta) Moskova, Neuvostoliitto |
Kansalaisuus | Neuvostoliitto |
Ammatti | turvallisuuspäällikkö |
Muut tiedot | |
Nimikirjoitus |
|
Infobox OK |