![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/37/%25D0%259B%25D0%25B5%25D0%25B2%25D0%2593%25D1%2583%25D0%25BC%25D0%25B8%25D0%25BB%25D1%2591%25D0%25B21934.jpg/640px-%25D0%259B%25D0%25B5%25D0%25B2%25D0%2593%25D1%2583%25D0%25BC%25D0%25B8%25D0%25BB%25D1%2591%25D0%25B21934.jpg&w=640&q=50)
Lev Gumiljov
venäläinen historioitsija ja maantieteilijä / From Wikipedia, the free encyclopedia
Lev Nikolajevitš Gumiljov (ven. Лев Никола́евич Гумилёв; 14. lokakuuta (J: 1. lokakuuta) 1912 Pietari – 15. kesäkuuta 1992 Pietari) oli venäläinen historiantutkija, maantieteilijä, etnografi ja paleografi. Hänen ajatuksensa etnisten ryhmien syntymästä ja häviämisestä ovat synnyttäneet poliittisen ja kulttuurisen liikkeen Neo-Eurasianismi.
Lev Gumiljov | |
---|---|
Лев Гумилёв | |
![]() Gumiljov vuonna 1934. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 14. lokakuuta (J: 1. lokakuuta) 1912 Pietari, Venäjän keisarikunta |
Kuollut | 15. kesäkuuta 1992 Pietari, Venäjä |
Vanhemmat |
|
Infobox OK |
Gumiljovin "myönteinen uudelleenarvio Moskovan suuriruhtinaskunnan ja Kultaisen ordan välisestä liitosta" on sanottu tekevän hänestä merkittävän viitekehyksen myöhemmille eurasianisteille.[1] Gumiljov uskoi venäläisten ja mongoli-turkkilaisten kansojen ”veljeyteen”. Tatarstanin pääkaupunkiin Kazaniin pystytettiin vuonna 2005 Gumiljovin patsas, jossa lukee: "Minä, venäläinen, olen koko ikäni puolustanut tataareita". Kazakstanin Astanassa puolestaan on Gumiljovin mukaan nimetty yliopisto. Maantieteilijä Mark Bassin on todennut sittemmin miljoonia kirjoja myyneen Gumiljovin vaikutusvaltaisuuden olevan verrattavissa Herodotokseen, Karl Marxiin, Oswald Spengleriin ja Albert Einsteiniin[2].
Vladimir Putinin "Eurasialainen visio", jonka hän toi julki astuttua uudelleen ehdolle vuonna 2011 on väitetysti saanut inspiraatiota Gumiljovin ideoista. Eurasianistien- ja lopulta myös sen uudisliikkeen keulahahmon Lev Gumiljovin mukaan "valistus, eurooppalaisten yhteiskuntateorioiden muodossa, oli tuonut Venäjän kansanmurhaan ja tuhoon, kun taas hunnien, turkkilaisten ja mongolien aikana vallitsi harmonia. Sisämantereen aromaat ja metsät olivat perinteisesti olleet alttiita yhden valloittavan keisarillisen lipun hallitsevaan alaisuuteen. Venäjä täten, heidän mukaansa, olisi tämän ajattoman mantereen yhtenäisyyden viimeisin inkarnaatio."[3]