Läskikapina
tukkityöläisten aseellinen kapina Lapissa 1922 / From Wikipedia, the free encyclopedia
Läskikapina oli helmikuussa 1922 Kuolajärven ja Savukosken välisellä seudulla tapahtunut tukkityöläisten pienimuotoinen aseellinen kapina, jota johti Neuvosto-Venäjältä tullut suomalaissyntyinen punaupseeri Jahvetti Moilanen. Vallankumousta julistanut Moilanen sai koottua pataljoonan suuruisen joukon, jonka kanssa hän kuitenkin jo muutaman päivän kuluttua vetäytyi, takavarikoituaan sitä ennen muutaman metsätyömaan elintarvikevarastot ja kassat.
Läskikapina | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Kartta Läskikapinan tapahtuma-alueesta | |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Tukki- ja metsätyöläiset |
Paikalliset yritykset | ||||||
Komentajat | |||||||
- | |||||||
Vahvuudet | |||||||
400–500 |
- | ||||||
Tappiot | |||||||
1 haavoittunut |
- |
Kapina alkoi 2. helmikuuta Savukoskella Kemi Oy:n Värriön tukkityömaalla Itä-Karjalasta tulleen punaupseerin Jahvetti Moilasen värväyspuheesta ja päättyi 7. helmikuuta, kun joukot ylittivät rajan ja palasivat Neuvosto-Venäjälle. Kapina oli Moskovassa 1918 perustetun Suomen kommunistisen puolueen vastaveto itäkarjalaisten kansannousulle.[1] Jossakin vaiheessa oli tarkoitus perustaa Suomen punaisen kaartin Ruotsin pataljoonan avulla erityinen Pohjolan kommunistinen neuvostotasavalta, johon olisi kuuluneet Pohjois-Suomi, -Ruotsi ja -Norja sekä Neuvosto-Karjala, mutta jostakin syystä suunnitelmista luovuttiin.[2][3] Nimityksen läskikapina arvellaan saaneen alkunsa joukkion elintarvikkeiden ryöstön jäljiltä löytyneestä suuresta määrästä siankylkisilavaa eli läskiä.[4][5] Toinen mahdollinen selitys nimelle on se, että Moilanen luki kapinan manifestin läskilaatikon päällä seisten.[6]