hallitsijan tai valtion lahjoittama maa-alue From Wikipedia, the free encyclopedia
Läänitys eli lääni[1] oli keskiajalla ja uudella ajalla valtiovallan tai hallitsijan alaiselleen yksityishenkilölle myöntämä tulo tai oikeus palkkiona alamaisen suorittamista palveluksista. Tavallisesti jonkun ylimyksen saama läänitys oikeutti hänet hallitsemaan sitä ja nauttimaan sen tuloista korvauksena myöntäjälle suoritettavista palveluksista, kuten sotapalveluksesta tai virkapalveluksesta, tai palkkiona jo aiemmin suorittamistaan palveluksista.[2][3] Joskus läänitys oli kruunulle myönnetyn velan panttina. Läänitys, jolla kruunun tulonlähde eli vero tai vuokra siirrettiin yksityiselle, myönnettiin joko sovituksi ajaksi tai se voi olla perinnöllinen. Läänitykseksi kutsuttiin myös maaomaisuutta, jota hallittiin maksamatta siitä korvausta.[4] Myös sitä aluetta, jonka läänitetyistä tuloista tai oikeuksista nautittiin, kutsuttiin lääniksi.[2]
Ruotsissa ja Suomessa läänityslaitos poikkesi jonkin verran länsieurooppalaisesta vastineestaan.[5] Näissä maissa läänitykset jaetaan neljään ryhmään sen perusteella, millaiset olivat lääninhaltijan eli lääninpitäjän velvollisuudet kuningasta kohtaan:[6]
Suomen alueella jaettiin 1500- ja 1600-luvuilla läänityksinä kreivi- ja vapaaherrakuntia. Nämä läänitykset peruttiin vuoden 1680 reduktiossa.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.