Magneettiset polymeerikomposiitit
From Wikipedia, the free encyclopedia
Magneettiset polymeerikomposiitit ovat komposiittimateriaaleja, joilla on magneettinen ominaisuus. Ne luovat ympärilleen pysyvän tai väliaikaisen magneettikentän, tai sähkökentässä ollessaan reagoivat siihen. Magneettisia polymeerikomposiitteja kehitetään jatkuvasti biolääketieteen, pinnoittamisen, mikrofluidiikan ja mikroelektroniikan tarpeisiin. Poikkeuksellisia niistä tekee kyky muuttaa muotoa ja muita ominaisuuksiaan, olla siirreltävissä ilman fyysistä kontaktia ja aktivoitua magneettikentän alaisena.
Polymeerit ovat harvoin luonnostaan magneettisia. Eräs harvinainen poikkeus tähän on polyaniliinin ja tetrasyanokinodimetaanin (TCNQ) muodostama polymeeri, joka säilyttää magneettisuutensa ilman ulkoista magneettikenttää huoneenlämmössä[1]. Vuonna 2004 Durhamin yliopistossa Englannissa kehitetty muovimagneetti perustaa toimintansa vapaiden radikaalien järjestyneisyyteen, ja lopullinen varaus kehittyy muutaman kuukauden aikana valmistuksesta.