Mauno Rosendal
suomalainen poliitikko, kirjailija ja opettaja / From Wikipedia, the free encyclopedia
Magnus (Mauno) Rosendal (8. syyskuuta 1848 Hämeenkyrö – 21. lokakuuta 1917 Oulu) oli suomalainen kansanedustaja, herännäisjohtaja, kirjailija, poliitikko ja opettaja. Mauno (Magnus) Rosendalin vanhemmat olivat Eva Matilda Holmberg ja Adolf Fredrik Rosendal, Tampereen yläalkeiskoulun rehtori.[1] Mauno Rosendal oli naimisissa vuodesta 1876 Alma Karolina Helsingiuksen kanssa. Heidän poikansa oli toimittaja ja tarkastaja Lauri Rosendal. [2]
Mauno Rosendal | |
---|---|
Magnus Rosendal | |
Edvard Isto, Rehtori Mauno Rosendal, 1902. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 8. syyskuuta 1848 Hämeenkyrö |
Kuollut | 21. lokakuuta 1917 (69 vuotta) Oulu |
Ammatti | opettaja, rehtori, kirjailija, kansanedustaja |
Vanhemmat | Adolf Fredrik Rosendal ja Eva Matilda Holmberg |
Puoliso | Alma Karolina Helsingius |
Lapset | Minna Matilda, Lauri Fredrik ja Eva Aili Maria |
Kirjailija | |
Aikakausi | 1887–1917 |
Aiheet | historia, uskonto |
Esikoisteos | Kertomuksia kirkkohistorian alalta I Vanha aika.(1887) |
Pääteokset | Suomen herännäisyyden historia XIX:llä vuosisadalla. Osat I-IV. (1902-1917) |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Infobox OK |
Rosendal opiskeli filosofian kandidaatiksi, hankki opettajanpätevyyden ja toimi Oulussa oppikoulun opettajana ja rehtorina. Omana aikanaan Rosendal tuli kansallisesti tunnetuksi ensimmäisen sortokauden suomalaisaktivistina, joka joutui maastakarkotettuna oleskelemaan Ruotsissa. Palattuaan hän osallistui vuosien 1905–1906 säätyvaltiopäiville. Eduskuntaan hänet valittiin kerran, vuoden 1908 vaaleissa.
Rosendalilla oli voimakas uskonnollinen vakaumus. Hän liittyi herännäisyyteen ja toimi aktiivisesti yhteistyössä Wilhelmi Malmivaaran kanssa muun muassa Hengellisessä Kuukauslehdessä ja Kustannusosakeyhtiö Herättäjässä. Rosendalin kirjallisen tuotannon pääteos on neliosainen herännäisyyden historia.