Meridiaaniympyrä
astronomian instrumentti / From Wikipedia, the free encyclopedia
Meridiaaniympyrä eli ohikulkukone[1] on tähtitieteellinen havaintoväline, jolla voidaan todeta, millä hetkellä jokin taivaankappale kulkee havaintopaikkakunnan meridiaanin poikki, eli näkyy suoraan etelässä tai pohjoisessa, ja jolla voidaan samaan aikaan myös mitata sen korkeuskulma. Sen muodostaa kaukoputki joka on kiinnitetty länsi-itä-suuntaiseen kiinteään akseliin siten, että sitä voidaan kääntää ainoastaan pystysuunnassa. Sellaisia rakennettiin varsinkin 1800-luvulla moniin observatorioihin[1], ja niitä käytetään tähtien absoluuttisten paikkojen mittaamiseen ja ajan määrittämiseen.[1]
Meridiaaniympyrä oli pitkät ajat kaikkein tarkin väline taivaankappaleen aseman mittaamiseen. Ennen spektroskopian, tähtivalokuvauksen ja peilikaukoputkien kehittymistä tämä sekä siihen liittyen taivaankappaleiden kiertoratojen ja tähtitieteellisten vakioiden määrittäminen olivatkin observatorioiden tärkein tehtävä. [2][3][4]