Moskovan Venäjä
Venäjän valtiomuoto 1547–1721 / From Wikipedia, the free encyclopedia
Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta (ven. Русское царство, Russkoje tsarstvo) syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547. Alueena se muodostui suurelta osin vuonna 1478, kun Novgorod liitettiin Moskovan ruhtinaskuntaan. Moskovan ruhtinaskunta oli valloittanut alaisuuteensa myös useita muita ruhtinaskuntia.
Pikafaktoja Venäjän tsaarikunta Русское царствоRusskoje tsarstvo, 1547–1721 ...
Venäjän tsaarikunta Русское царство Russkoje tsarstvo |
|
---|---|
1547–1721 |
|
Valtiomuoto | absoluuttinen monarkia |
Tsaari |
Ensimmäinen: Iivana Julma (1547–1584) Viimeinen: Pietari Suuri (1682–1721) |
Pääkaupunki |
Moskova (1547–1712) Pietari (1712–1721) |
Väkiluku |
6 000 000 (1500)[1] 11 000 000 (1550)[1] 14 000 000 (1600)[1] 15 000 000 (1650)[1] 14 000 000 (1722)[1] |
Uskonnot | ortodoksinen kristillisyys (valtionuskonto) |
Kielet | venäjä, turkkilaiset kielet, suomalaisugrilaiset kielet |
Valuutta | Venäjän rupla |
Edeltäjä | Moskovan ruhtinaskunta |
Seuraaja | Venäjän keisarikunta |
Infobox OK |
Sulje
Moskovan Venäjän pääkaupunki sijaitsi sen keskuksessa, Moskovan Kremlissä. Maata hallitsi tsaari. Hallitsijan arvonimi otettiin Bysantista sen jälkeen, kun Venäjä julistautui ”kolmanneksi Roomaksi” ja Itä-Rooman perinteen jatkajaksi.
Moskovan Venäjän aikakausi päättyi 1700-luvulla, jolloin valtaan noussut Pietari Suuri siirsi hallinnon Pietariin ja perusti Venäjän keisarikunnan.