Museokeskus Vapriikki
museokeskus Tampereella From Wikipedia, the free encyclopedia
Museokeskus Vapriikki on Tampereella Tampellan kaupunginosassa Tammerkosken rannassa sijaitseva museokeskus, joka avattiin yleisölle syksyllä 1996.[3] Vapriikin näyttelyt käsittelevät muun muassa Tampereen ja Pirkanmaan historiaa, luonnontieteitä, taidetta, teollisuutta ja tekniikkaa sekä arkeologiaa ja vieraita kulttuureita.
| Museokeskus Vapriikki | |
|---|---|
.jpg) Vapriikin sisäänkäynti |
|
| Perustettu | 1996 |
| Sijainti |
Alaverstaanraitti 5 Tampella, Tampere |
| Koordinaatit | |
| Vierailijoita vuodessa | 225 216 (2023)[1] |
| Ylläpitäjä | Tampereen kaupunki |
| Johtaja | Anna Lyyra-Seppänen (vs. museonjohtaja) [2] |
| Kotisivut | vapriikki.fi |
Vapriikki on saanut nimensä ruotsinkielisestä tehdasta tarkoittavasta fabrik-sanasta.[4] Museokeskus toimii Tampellan tehtaan entisessä verstaassa, jonka vanhimmat osat on rakennettu 1880-luvulla. Vapriikin rakennus on osa valtakunnallisesti merkittävää Tammerkosken teollisuusmaisemaa, ja talo on suojeltu asemakaavalla vuonna 1995. Vapriikin noin 14 000 neliömetrin pinta-alasta puolet on varattu näyttelyille ja yleisötiloille. Loput tiloista on tarkoitettu keskuksen muulle toiminnalle, kuten tutkimukselle ja arkeologiselle työskentelylle.[3][5]
Vapriikki valittiin ”vuosisadan museoksi” lokakuussa 2017 pidetyssä Vuosisadan Kulttuurigaalassa, joka oli osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa.[6]
Vapriikin yhteydessä sijaitsevat Kivimuseo, Mediamuseo Rupriikki, Pirkanmaan maakuntamuseo, Postimuseo, Suomen Jääkiekkomuseo, Suomen pelimuseo ja Tampereen luonnontieteellinen museo.[3][7][8]
Aiemmin Vapriikissa ovat toimineet myös Tampereen nykytaiteen museo, Kenkämuseo ja Nukkemuseo.[9][10][11]
Vapriikissa on aina yli kymmenen samanaikaista näyttelyä. Kivimuseon, Rupriikin, Postimuseon, Jääkiekkomuseon, Pelimuseon ja Luonnontieteellisen museon perusnäyttelyt ovat jatkuvasti esillä. Pysyväisluonteisiin näyttelyihin kuuluu myös Finlaysonin historiaan keskittyvä Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi. Museokeskuksessa järjestetään lisäksi vaihtuvia näyttelyitä, joista osa on kansainvälisiä.[3][12]
Vapriikin näyttelyitä
- Samaanit – Siperian luonnonkansojen salattu maailma (1998–1999)
- Pirkanmaa – Matka maakunnan historiaan (2001–2009)
- Metalli (2001–2011)
- Tuhannen kengän tarina (2003–2015)
- Samurai – tuhat vuotta kulttia ja kulttuuria (2004)
- Tiedon palatsi – aarteita Pietarista (2004)
- Ainut ja jumalten maailma (2004–2005)
- Orinoco – Amazonian intiaanikulttuureita Venezuelasta (2004–2005)
- Fabergén aika (2006)
- Jadeprinsessa (2007)
- Velomania! – Pyörällä halki aikojen (2007–2008)
- Dora Jung – Pellavan lumo (2007–2009)
- Tiibet (2008–2009)
- Innovaatiot (2008–2016)
- Tampere 1918 (2008–2017, uudistettuna 2018–)
- Sitting Bull – Intiaanipäällikkö Istuvan Härän maailma (2009)
- Aika leikkiä – lelulaatikon aarteita (2009–2016)
- Tammerkoski ja kosken kaupunki (2009–2019)
- Inrō – avain samuraiden aikaan (2010–2011)
- Karhun vuosi (2010–2011)
- Luokaamme uusi maailma! – Agitaatioposliinia Pietarin Eremitaasista (2011)
- Ladyn tyyli – muotokuvaaja Lady Ostapeckin Amerikan pukuja ja potretteja (2011–2012)
- Lennossa – Linnut Vapriikissa (2012–2013)
- Muumiot – matka kuoleman valtakuntaan (2012–2013)
- Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet (2013)
- Afroditen valtakunta – kauneus, rakkaus ja erotiikka antiikin maailmassa (2014)
- Revontuli – säkenöivää eleganssia Pohjolasta (2014–2015)
- Viestinviejät (2014–)
- Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla (2015)
- Jääkauden jättiläiset (2016)
- Hurriganes (2016–2017)
- Nukkekekkerit (2016–2019)
- Kielletty kaupunki – elämää Kiinan keisarien hovissa (2017)
- Kadonneet kaunottaret – Tampereen rakennushistoriaa (2017–2018)
- Birckala 1017 (2017–2019)
- Marilyn – nainen roolien takana (2018)
- Dracula – vampyyrit Vapriikissa (2019)
- Ostia, portti Roomaan (2019–2020)
- Teatterikaupunki (2019–2021)
- Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi (2020–)
- Ritarit (2021)
- Apinat – kädellisten tarina (2022)
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
