From Wikipedia, the free encyclopedia
Narsissit eli kruununarsissit (Narcissus) ovat narsissikasvien (Amaryllidaceae) heimon suku. Ne ovat monivuotisia sipulikasveja. Kukat ovat yleensä väriltään keltaisia, valkoisia tai keltavalkoisia ja niissä on lisäteriötorvi. Lehdet ovat kapeita, tasasoukkia ja tylpähköjä. Luonnossa narsisseja kasvaa Etelä-Euroopasta Japaniin ulottuvalla vyöhykkeellä. Narsisseista on kehitetty jo satoja vuosia erilaisia puutarhanarsisseja eri lajien risteytysten tuloksena. Puutarhamuotojen ulkokiehkuran kehälehdet ovat joko samanvärisiä kuin torvikin tai erivärisiä. Suomessa niitä kasvatetaan hyvin yleisesti koristekasveina pihoilla, puutarhoissa ja kasvihuoneissa. Tunnetuin laji on keltanarsissi eli pääsiäislilja (Narcissus pseudonarcissus).
Narsissit | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
Lahko: | Asparagales |
Heimo: | Narsissikasvit Amaryllidaceae |
Alaheimo: | Amaryllidoideae |
Suku: |
Narsissit Narcissus L. |
Katso myös | |
Narsissit ovat myrkyllisiä, myös sipulit, siksi myyrät ja hiiret eivät koske niihin. Kasvit sisältävät lääkkeenäkin käytettävää galantamiinia, joka on antikoliiniesteraasi.[1]
Luonnonvaraisia narsisseja:
Risteymiä:
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.