Talvirengas on talvikäyttöön suunniteltu ajoneuvon rengas. Renkaan kuviointi voi vaikuttaa kitkaan maaston ja renkaan välissä.[1]
Talvirenkaiden käytön tarve on ilmeisempää alueilla, joilla keliolosuhteet vaativat kahdenlaisia renkaita.
Historia
Maailman ensimmäinen talvirengas oli Suomen Gummitehdas Oy:n valmistama Kelirengas, joka kehitettiin vuonna 1934 kuorma-autoille.[2] Myös renkaiden nastoitus on suomalainen keksintö 1930-luvulta, mutta yleisempään käyttöön nastarenkaat tulivat vasta 1960-luvulla. Ensimmäisiä nastanvalmistajia olivat suomalaiset Kometa ja Tikkakoskella yhä toimiva nastatehdas, nykyiseltä nimeltään Tikka Spikes. Ensimmäisiä nastoitettavaksi kehitettyjä talvirenkaita oli Nokia Hakkapeliitta.[3][4] Nastarenkaita kehitti 1960-luvulla myös kilpa-autoilijana tunnettu vihtiläinen S. P. J. Keinänen.[5]
Nykyisin maailman suurin rengasnastojen valmistaja on turkulainen Turvanasta Oy.[6]
Talvirengasmääräykset
Suomen laki velvoittaa eräin poikkeuksin muun muassa henkilö- ja pakettiautot käyttämään talvirenkaita marraskuusta maaliskuuhun sään tai kelin niin edellyttäessä. Talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 mm.[7] Talvirenkaat voivat olla joko nastarenkaat tai nastattomat kitkarenkaat. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun 1. päivästä maaliskuun 31. päivään saakka. Nastarenkaita saa käyttää myös muuna aikana, jos sää sitä edellyttää.[8]
Nastarenkaat
Esimerkiksi Venäjällä vaaditaan nastarenkaita käyttävään autoon varoitusmerkki, joka varoittaa takana tulijaa nastarenkailla ajavan nopeammasta pysähtymisestä jarrutustilanteessa.[9] Kolmion muotoisen merkin sisällä on venäläinen kirjain Ш, joka tulee sanasta Шипы = nastat.[10]
Suomessa nastarenkaiden käytöstä kesäkaudella voidaan antaa liikennevirhemaksu. Kitkarenkailla saa ajaa ympäri vuoden.[11] Helsingissä on ilmanlaadun parantamiseksi ja melun vähentämiseksi kokeiltu nastarenkaiden ympärivuotista kieltoa Lönnrotinkadulla. Nastarengaskieltoa varten kehitettiin uusi liikennemerkki.[12]
Nastarenkaiden vaikutus päällysteiden kulumiseen ja maantiepölyyn
Nastarenkaat kuluttavat tien päällystettä ja aiheuttavat siten maantiepölyksi kutsuttua hiukkasemissiota. Suomalaisessa ”Nastarenkaiden vaikutus päällysteiden kulumiseen taajamanopeuksissa” -tutkimuksessa todettiin muun muassa[13]
- Päällysteiden kuluminen on verrannollinen nastojen massaan ja lukumäärään.
- Kaksi kevyttä nastaa kuluttaa päällystettä vähemmän kuin yksi painava nasta, joka painaa yhtä paljon kuin kaksi kevyttä. Erityisen suuri tämä ero on mahdollisesti alhaisissa nopeuksissa.
- Alhaisissa ajonopeuksissa nastan massa voi vaikuttaa kulumiseen voimakkaammin kuin nastojen lukumäärä. Nopeuden kasvaessa nastojen lukumäärän vaikutus päällysteiden kulumiseen kasvaa.
Tutkimuksen mukaan 110 kpl 1,1 g nastojen aiheuttamat hiukkaspäästöt ovat 36 % suuremmat 50 km/h tuntinopeudessa ja 77 % korkeammat 70–90 km/h tuntinopeudessa kuin nastattomien renkaiden. Sekä 2,2 gramman nastoilla vastaavat hiukkaspäästöt ovat 194 % ja 279 % suuremmat.[13]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
