Vihti

kunta Uudenmaan maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia

Vihtimap
Remove ads

Vihti (ruots. Vichtis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Länsi-Uudellamaalla Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 28 864 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 567,06 km², josta 45,04 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 55,29 asukasta/km². Vihti sijaitsee noin 45 kilometriä Helsingistä Turun suuntaan, Turun moottoritien varrella. Vihti on osa Helsingin metropolialuetta[8] ja sen suurimmat taajamat ovat Nummela ja Vihdin kirkonkylä.

Pikafaktoja Vihti Vichtis ...

Vihti sijaitsee Hiidenveden rannalla. Maaseutupitäjänä Vihti on tullut tunnetuksi erityisesti herraskartanoistaan ja myllyistä. Vihdin maisemaa hallitsevat jääkauden aikaiset harjut ja kalliojonot sekä muinaisen järven pohjaan raivatut savikkopellot. Suosittuja lomarantoja ovat Hiidenvesi ja Vihtijärvi.[9]

Vihdin naapurikunnat ovat pohjoisesta myötäpäivään Karkkila, Loppi, Hyvinkää, Nurmijärvi, Espoo, Kirkkonummi, Siuntio ja Lohja. Aikaisempia naapurikuntia ovat Karkkilaan vuonna 1969 liitetty Pyhäjärvi, Hyvinkään kaupunkiin vuonna 1969 liitetty Hyvinkään maalaiskunta, Lohjan kaupunkiin vuonna 1997 liitetty Lohjan kunta sekä Nummi ja Pusula, jotka yhdistettiin vuonna 1981 Nummi-Pusulaksi ja joka puolestaan liitettiin Lohjaan vuonna 2013.

Remove ads

Nimi

Nimen Vihti etymologiasta ei ole täyttä varmuutta. Sen on esitetty olevan ainakin

  • muinaisskandinaavinen laina nimivartalosta vight-, ’pyhä’, jonka alkuperänä muinaisgootin weihs ’pyhä’ (Ralf Saxén 1910) [10][11]
  • murremuoto sanasta vyyhti, jonka alkuperä on puolestaan germaanisperäinen sana vifti (Ralf Saxén 1910) [10][11]
  • sanan vihta murremuoto ja merkinneen koivikkoa (Arvo Meri 1943) [10]
  • germaanisperäinen laina alkuperäisellä merkityksellä ’noita’ ja samaa juurta kuin esimerkiksi englannin witch (Seppo Aallon mukaan 1992, Y. H. Toivosen vuodelta 1948 olevan kirjoituksen perusteella) [10][11]
  • ansan aitaa merkinneen sanan vihi tai vihe murremuoto (Matti Vilppula 2007)[10]
Remove ads

Historia

Vihdin alueen varhaisimmat ihmiset olivat vesiteitse saapuneita myöhäiskivikauden metsästäjiä. Ihmiset asettuivat asumaan Hiidenveden rannoille ja Vanjoen laaksoon. Myöhemmällä esihistoriallisella ajalla asutuksia oli Hiidenveden etelärannalla, josta osoituksena ovat useat kivihaudat. Pronssikautisesta asutuksesta osoituksena ovat miekkalöydökset ja alueella asui myös rautakautista väestöä. Merkittävämpää asututusta kunnan alueelle syntyi keskiajalla erityisesti Hiidenveden koilliselle alueelle.[12][13][14][15]

Keskiajalla perustettiin Vihdin seurakunta. Vanhimmat merkinnät ovat vuodelta 1433, mutta ensimmäinen kirkkoherra nimitettiin vuonna 1507. Hallinnollinen ja kirkollinen keskus sijoittui Niuhalan kylään, jonne rakennettiin Pyhän Birgitan kirkko. Muita keskeisiä kyliä olivat Vanhala ja Suksela. Maanviljely hallitsi maataloutta, minkä ohella harjoitettiin myös karjankasvatusta, metsästystä ja kalastusta. Alue vaurastui varhain ja Vihdin alue oli 1500-luvun lopulla huomattavan laaja.[12]

1600- ja 1700-luvulla alueelle perustettiin useita suurtiloja, joista muodostui aateliskartanoita. Kartanot pyrkivät nostamaan maatalouden tuottavuutta ja alueelle perustettiin useita sahoja ja höyläämöitä. Suurtilojen yhteyteen alueelle syntyi lukuisia torppia, joita oli vuonna 1850 lähes 500. Nykyinen Vihdin kirkko rakennettiin 1772. Puutavarakaupan ja käsityöläisammattien nousun myötä alueen elinkeinot monipuolistuivat mikä johti alueen huomattavaan kasvuun. Maataloudessa merkittävimpiä vaiheita olivat lainajyvästön perustaminen 1750 sekä Hiidenveden laskut 1840- ja 1860-luvuilla.[12] Vuonna 1845 Vihdin alueella oli viisi erioikeuksia nauttivaa sahaa.[16]

1800-luvun jälkipuolella alkoi teollistuminen, josta osa liittyi maatalouteen. Vuosisadan vaihteessa perustettiin osuusmeijeri ja osuuskunnan teurastamo 1930-luvulla. Raideyhteys Hangon ja Hyvinkään suuntiin valmistui 1873. Olkkalassa ja Ojakkalassa valmistettiin muun muassa sahatavaraa, lasia, tiiliä, vaneria ja kalkkikiveä.[17][18] Ojakkalasta Olkkalan teollisuuslaitoksille johtava raideyhteys avattiin 1911.[19] Samoihin aikoihin yhteiskunnallinen elämä vilkastui koulujen, säästöpankin, vanhainkodin ja sairaalan perustamisen myötä.[12][15]

Vihdin maataloudessa alkoi suuri muutos vuodesta 1918 aina 1940- ja 1950-luvuille. Suurtilavaltainen Vihti muuttui pientilavaltaiseksi pitäjäksi, kun torpat saivat oikeuden lunastaa vuokra-alueitaan. Sotien jälkeen Vihtiin asutettiin siirtokarjalaista maanviljelijäväestöä. Vihdin ensimmäinen kunnanjohtaja valittiin 17. toukokuuta 1965.[14][15]

Kehitys toisen maailmansodan jälkeen

Vihdin teollisuus on kehittynyt rautatien tulon, talvisodan aikana rakennetun Nummelan lentokentän rakentamisen sekä liikenneyhteyksien paranemisen myötä. Vihdin taajamat ja hajarakentaminen ovat kasvaneet 1960-luvun alusta lähtien. Nummelasta kehittyi Vihdin nopeimmin laajeneva taajama-alue ja 2000-luvulla Nummelasta muodostui myös kunnan hallinnollinen keskus.[20] Suurelta osin Vihdin alueella sijaitseva Nuuksion kansallispuisto perustettiin vuonna 1994.[21]

Remove ads

Maantiede ja luonto

Pinnanmuodot ja maaperä

Vihti on korkeussuhteiltaan hyvin vaihtelevaa aluetta. Monin paikoin kalliokumpareet kohoavat yli 100 metriä ympäristöään korkeammalle. Konianvuoren alue on Vihdin jylhintä seutua. Korkeimpia kohtia ovat Karkkilan rajalla sijaitseva Männistönmäki (157,5 m) ja Rokokallio Moksjärveltä koilliseen.[22]

Vihdin kallioperä on rikkonaista ja vaihtelevaa, sillä aluetta halkovat lukuisat murroslinjat. Yleisimmät maalajit ovat savi ja hiesu, joita on kertynyt murtumalaaksoihin ja järvien rannoille. Suurimmat viljavainiot ovat Jokikunnan ja Haimoon seuduilla. Kuntaa halkoo lounaasta koilliseen Lohjanharju, joka muodostaa Nummelassa laajoja sora- ja hiekkakenttiä. Hiidenveden luona Lohjanharju kohoaa korkeimmillaan 80 metriä järven pintaa korkeammalle.[22]

Vesistöt

Thumb
Poikkipuoliainen on Vihdin eteläosassa sijaitseva järvi.

Vihdin suurimmat järvet ovat Hiidenvesi ja Enäjärvi. Näiden lisäksi merkittäviä järviä ovat Vihtijärvi, Poikkipuoliainen, Palojärvi ja Averia. Kaikkiaan Vihdissä on 85 vähintään hehtaarin laajuista vakavettä.[23]

Vihdin vesistöt jakautuvat neljään eri vesistöalueeseen. Hiidenvesi ja siihen laskevat Vanjoki, Vihtijoki ja lukuisat pienemmät joet kuuluvat Karjaanjoen vesistöön. Vihdin kirkonkylä sijaitsee Hiidenveden rannalla. Enäjärvi, Poikkipuoliainen, Tervalampi, Huhmari ja Palojärvi sekä näiden itäpuolelle jäävä pienten järvien sävyttämä metsäseutu kuuluvat Siuntionjoen vesistöalueeseen.[22]

Vihdin kaakkoisosan pienet järvet laskevat Nuuksion Pitkäjärveen ja kuuluvat ja kuuluvat Mankinjoen vesistöön. Samaan vesistöön kuuluvat myös Siikajärven luoteispuolen vähäiset vesistöt. Vihdin itäosan Hangasjoki ja Härkälänjoki sekä Salmijärvi, Otalampi ja Tuohilampi kuuluvat Vantaanjoen vesistöön.[22]

Ilmasto

Vihdin ilmastolle ominaista on lyhyt ja leuto talvi sekä suhteellisen pitkä kasvukausi. Vihti sijaitsee mantereisen ja merellisen ilmaston välivyöhykkeellä, jossa lämpötilat ja sademäärät voivat vaihdella. Vihdin kylmin kuukausi, helmikuu, jää noin –5,5 asteen vaiheille. Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskilämpötila on noin 17 astetta. Vihdin sademäärä 681 mm kuuluu Uudenmaan alueella korkeimpiin lukuihin. Sateiden määrät jakautuvat melko tasiasesti eri vuodenajoille, mutta sateisinta aikaa on kuitenkin syksy.[24]

Pakkasennätys on helmikuussa 1985 mitattu −41,7 °C ja lämpöennätys +33,8 °C, joka mitattiin heinäkuussa 2010.

Vihdin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −1,9 −2,0 2,4 9,2 16,1 19,9 22,7 21,3 15,7 8,5 3,2 0,0 ka. 9,6
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −8,5 −9,8 −6,9 −1,5 2,7 7,5 10,2 8,9 5,2 1,3 −1,9 −5,7 ka. 0,1
Vrk:n keskilämpötila (°C) −4,8 −5,5 −2,2 3,7 9,8 14,2 16,9 15,1 10,4 4,9 0,9 −2,4 ka. 5,1
Sademäärä (mm) 58 44 39 35 38 66 69 71 56 75 69 61 Σ 681
Sadepäivät (d) 12 10 8 7 7 9 9 10 9 11 12 13 Σ 117
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−1,9
−8,5
−2,0
−9,8
2,4
−6,9
9,2
−1,5
16,1
2,7
19,9
7,5
22,7
10,2
21,3
8,9
15,7
5,2
8,5
1,3
3,2
−1,9
0,0
−5,7
S
a
d
a
n
t
a		 58
44
39
35
38
66
69
71
56
75
69
61


Kasvillisuus

Vihdin kasvillisuus on suotuisan ilmaston ansiosta rehevää. Vihdin yleisin metsätyyppi on muun Länsi-Uudenmaan tavoin käenkaali-mustikkatyyppi. Viljelykseen soveltuvat alueet on yleisesti raivattu pelloiksi, mutta paikoin on jäljellä myös lehtoja ja lehtomaisia metsiä. Alueen maisemaan kuuluvat myös järvenrantojen vhemaat tervaleppäkasvustot ja harjualueiden kuivat mäntykankaat.[24]

Remove ads

Taajamat ja kylät

Thumb
Nummela on Vihdin suurin taajama.

Vihdin kunnassa on neljä taajamaa sekä 13 kylää. Vihdin hallinnollinen ja taloudellinen keskus on Nummela, jossa asuu noin 15 000 asukasta eli 50,6 prosenttia kunnan asukkaista. Vihdin kirkonkylässä asuu noin 3 300 asukasta eli 11,5 prosenttia kunnan asukkaista. Ojakkalassa asuu noin 1 400 asukasta eli noin 5 prosenttia kunnan asukkaista ja Otalammella noin 1 100 asukasta eli noin 4 prosenttia kunnan asukkaista. Noin kolmannes kunnan väestöstä asuu maaseudulla.[25] Vihdin kirkonkylän historia juontaa juurensa keskiajalle,[26] kun taas Nummela, Ojakkala ja Otalampi sijaitsevat Hanko–Hyvinkää -raideyhteyden varrella. Nummelan taajama on syntynyt Hanko–Hyvinkää-rautatien varrelle vuonna 1873 perustetun Vihdin rautatieaseman ympärille.[27]

Kunnan suunnittelussa pyritään kehittämään aluetta osana Helsingin metropolialuetta kehittäen Vihdin ominaispiirteitä, kuten laajoja maaseutumaisia alueita ja elinvoimaisia kyliä.[20] Asutuksen painopiste on siirtynyt viime vuosikymmeninä Vihdin eteläiselle alueelle.[28][29] Nummelan alueella kehitetään erityisesti Etelä-Nummelan aluetta, jonka alueelle suunnitellaan Länsirataa ja tämän yhteyteen uutta rautatieasemaa. Aseman läheisyyteen on rakennettu uusi yritysalue, johon sijoitetaan Microsoftin datakeskus. Etelä-Nummelan alueelle on rakennettu myös koulukeskus ja liikuntapuisto.[30][31]

Vihdin kyliä ovat Haimoo, Herrakunta, Huhmari–Palojärvi, Irjala–Pääkslahti, Jokikunta, Moksi, Oinasjoki, Olkkala, Selki, Tervalampi, Vanjärvi, Vesikansa ja Vihtijärvi.[32] Vuoteen 2014 asti voimassaolleessa maarekisterijaossa Vihdin alueelle nimettiin 55 kylää. Rekisterikyliä koskevat kylärajat eivät ole enää käytössä.[33][34]

Remove ads

Väestö

Väestörakenne

Vihti on asukasluvultaan Suomen 37. suurin kunta. Vihdin asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 28 812 asukasta, mikä on 1,6 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Vihdin väkiluku on kasvanut 1990-luvulta aina 2020-luvun alkuun saakka. Vihdin väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 61,7 prosenttia, mikä on noin 9,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Vihdin väestöstä on 16,9 prosenttia. Työikäisiä Vihdissä on 67,4 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 15,7 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Vihdissä oli vuonna 2021 yhteensä 1 835 eli 6,3 prosenttia kunnan asukkaista.[35]

Väkiluvun kehitys

Vihti on Helsingin seudun kehyskunta, jonne muiden kehyskuntien tapaan on 2000-luvulla muuttanut paljon etenkin lapsiperheitä, ja jonka väkiluku on kasvanut jatkuvasti. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys aikavälillä 1749–2020 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2024 tilanteen mukainen.

Lisätietoja Vihdin väestönkehitys 1749–2020 ...

Asuminen

Asuntokuntien jakauma Vihdissä (2024)[37]

  1 henkilö (37,5 %)
  2 henkilöä (35,2 %)
  3 henkilöä tai yli (12,2 %)
  4 henkilöä tai yli (14,4 %)
  7 henkilöä tai yli (0,6 %)

Vihdin suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (51,9 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on kerrostalo, jossa asuu noin 24,2 prosenttia asuntokunnista. Rivitaloissa asuu noin 23,9 prosenttia asuntokunnista.[37]

Yksinasuvien osuus Vihdin asuntokunnista on 37,5 prosenttia eli noin 4 900 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus 35,2 prosenttia eli noin 4 600 asuntokuntaa. Yli kolmen asukkaan asuntokuntia on 12,2 prosenttia eli noin 1 600, yli neljän asukkaan asuntokuntia 14,4 prosenttia eli noin 1 900 ja yli seitsemän asukkaan asuntokuntia 0,6 prosenttia eli noin 80.[37]

Kieli ja etnisyys

Vihdin väestöstä oli vuonna 2023 suomenkielisiä 91,4 prosenttia, ruotsinkielisiä 1,7 prosenttia ja vieraskielisiä 6,9 prosenttia.[38] Vihdissä asui vuoden 2023 lopussa 1 543 ulkomaan kansalaista, mikä on 5,4 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on virolaiset, joita asuu Vihdissä 715 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat ukrainalaiset (121) ja venäläiset (93).[39]

Uskonto

Pääartikkeli: Vihdin seurakunta
Thumb
Nummelan helluntaiseurakunta.
Thumb
Vihtijärven kappeli keskellä Vihtijärven kylää.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntiin kuului Vihdissä vuoden 2023 lopussa 18 351 jäsentä, mikä on 63,7 % koko Vihdin asukasluvusta, kun koko maan keskiarvo oli 63,5 %.[40] Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Vihdissä toimii Espoon hiippakuntaan kuuluva Vihdin seurakunta.[41] Kirkon herätysliikkeistä Vihdissä toimii Uudenmaan Kansanlähetys, joka järjestää säännöllistä toimintaa seurakunnan tiloissa.[42]

Vapaakirkollisten liikkeiden piirissä Vihdissä toimii useita seurakuntia. Suomen Vapaakirkkoon kuuluu Vihdin vapaaseurakunta.[43] Helluntaiherätyksen piirissä toimii noin 170 jäsenen itsenäinen Nummelan helluntaiseurakunta.[44][45] Adventismin piirissä vaikuttavat vuonna 1976 perustettu Hopeaniemen adventtiseurakunta sekä vuonna 2000 perustettu Nummelan adventtiseurakunta Sykkivä sydän. Adventistit ovat vastanneet Vihdissä myös Hopeaniemen kuntoutumiskeskuksen toiminnasta. Nykyisin adventtiseurakunta hallinnoi Kopun kartanoa, jossa toimii Kopun toimintakeskus.[46][47]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vihdin alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta. Ortodoksisella seurakunnalla on Nummelassa Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymän rukoushuone.[48] Katolisen kirkon piirissä Vihti kuuluu Helsingin Pyhän Marian seurakunnan toiminta-alueeesen.[49]

Remove ads

Talous

Vihdin työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)[38]

  Alkutuotanto (2,4 %)
  Jalostus (24,3 %)
  Palvelusektori (71,2 %)
  Muut sektorit (2,1 %)

Talousalueena Vihti kuuluu Helsingin seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 60 189 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa suurempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa kuudenneksi suurin.[50]

Vihdissä oli vuonna 2022 yhteensä 7998 työpaikkaa ja kunnassa asui 13 538 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 37,2 prosenttia. Vihdin työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 71,2 prosenttia, jalostuksen 24,3 prosenttia ja alkutuotannon 2,4 prosenttia.[38]

Kunnan työpaikkaomavaraisuus on 59,1 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 81,4 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 7,5 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Vihdissä on 113,6 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[38]

Yritykset

Vihdin suurimmat toimialat yritysten lukumäärän mukaan ovat rakennuspalvelut, kiinteistöpalvelut ja konsultointi. Vihdin viisi suurinta yksityistä työnantajaa ovat Parma (594), Lankapaja (157), Teknoma (71), Doka Finland (56) ja Muotolevy (53). Liikevaihdoltaan suurimmat yritykset ovat Parma, Lankapaja, K-Citymarket Vihti Nummela, Consolis ja Muotolevy.[51]

Kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä kuntakohtaista elinkeinopolitiikkaa mittaavassa kuntabarometrissä Vihti on sijoittunut vuosina 2020–2024 keskikokoisten kuntien joukossa toiseksi alimpaan neljännekseen sijalle 55. Yrittäjien antama kokonaisarvosana Vihdille on 2,92.[52]

Julkistalous

Vihdin kunnan verotuloilla ja valtionosuuksilla rahoitettava toimintakate oli vuonna 2023 yli 57 miljoonaa euroa.[53] Vihdin kunnallisveroprosentti on 7,80 prosenttia vuonna 2025.[54] Vihdin viisi suurinta yhteisöveron maksajaa olivat vuonna 2022 Lankapaja, Esbecon, Vihti Resort, Vihdin Kuumasinkitys sekä Stokvis Tapes, joista kaikki maksoivat yli miljoona euroa yhteisöveroa vuodessa.[55]

Remove ads

Kulttuuri

Vihdin kunnankirjaston toimipisteitä ovat Vihdin pääkirjasto, Vihdin kirkonkylän kirjasto ja kirjastoauto. Tämän lisäksi on tarjolla Lukki-kirjastokimpan verkkokirjasto.[56][57] Vihdissä on kunnan ylläpitämä Vihdin museo sekä useita kotimuseoita kuten Salmelan rusthollimuseo ja Koiviston museomäki.[58] Vihdissä toimii yksi harrastajateatteri, Vihdin teatteri, ja useita harrastajakuoroja kuten Vihdin viihdekuoro, Vihdin kamarikuoro, Hiiden laulu, Nummelan naiskuoro, Vihtijärven kappelikuoro, Vihdin miehet ja tyttökuoro Piritat.

Murre

Vihdin alueella puhutun kielen perustana on Länsi-Uudenmaan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden itäryhmään. Vihdissä puhuttua murretta kutsutaan Vihdin murteeksi. Samaan murrealueeseen kuuluvat myös Karkkila ja Lohja.[59][60] Vihti on aikaisemmin ollut kaksikielinen pitäjä, mikä näkyy murteessa. Nuoria ruotsalaisia sanoja on paljon. Vihdin murteelle tunnusomaisena piirteenä on pidetty painottomain tavujen i-lopuisten diftongien säilymistä. Nykyisessä murteessa ovat yleisiä. myös -oi ja -ei -loppuiset nominit.[61]

Perinnekulttuuri

Vihdin kansallispuku on suunniteltu vuonna 1956 ja malli on viimeistelty vuonna 1997. Puvun suunnittelija on Tyyni Vahter. Vihdin puvun pohjana on 1800-luvun alkua kuvasta länsiuusmaalainen asu.[62] Hameen malli on Länsi-Suomesta ja siinä on punaraidallista ja keltaraidallista kangasta. Esiliina ja paita pohjautuvat Askolan malliin. Liivi, tasku, pirtanauha ja hopeariipus ovat uusimaalaisia.[63][64] Vihdin miesten puku on suunniteltu vuonna 2000. Kapearaitaisen liivin päävärit ovat vihreä ja punainen, höysteenä tummaa sinistä, vaaleanpunaista ja ruskeaa.[65]

Tapahtumat

Joka vuosi toistuvia tapahtumia Vihdissä ovat:

  • Vihti-päivät ja Wuosisatamarkkinat[66]
  • Nummela-päivä[67]
  • VIhdin kirjallisuuspäivä[68]
  • Vihdin kirkonkylän juhannusjuhla[69]
  • Viljonpäivän konsertti[70]

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat järjestettiin Vihdissä vuonna 1988 ja evankelisen herätysliikkeen evankeliumijuhla vuonna 1996[71][72].

Ruokakulttuuri

Vihti kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[73] Vihdin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla fläskpannukakku, sallaatti ja paistetut silakat.[74] Perunapuuro tunnetaan Vihdin seudulla nimellä melakkapuuro.[75]

Remove ads

Virkistys

Urheilu

Thumb
Nummelan pesäpallostadion Hiidenkirnu.

Vihdin menestynein urheiluseura on Vihdin Pallon pesäpalloseura. ViPa:n naiset ovat voittaneet Suomen mestaruuden vuonna 1998 ja useita SM-mitaleja 1990-luvulla. ViPa pelaa kotiottelunsa Hiidenkirnussa.[76] Jalkapallossa Vihdin suurin seura on Nummelan Palloseura. NuPS pelaa kotiottelunsa Kuoppanummen nurmella Nummelassa.[77]

Yleisurheilun ja hiihdon parissa Vihdissä toimii keskusurheiluseura Vihdin Viesti, johon kuuluu jäseninä useita paikallisseuroja.[78] Yleisurheilukentät sijaitsevat Nummelassa ja Vihdin kirkonkylällä.[79] Vihdin menestyneimpiä urheilijoita ovat kestävyysjuoksun olympiavoittaja Teodor Koskenniemi, maailmanmestari ja olympiamitalistiuimari Jani Sievinen, maailmanmestarisuunnistajat Kari Sallinen ja Jani Lakanen, hiihtosuunnistuksen maailmanmestari Raili Sallinen sekä NHL-jääkiekkoilija Eeli Tolvanen.[80][81]

Retkeily

Thumb
Haukkalampi Nuuksion kansallispuistossa.

Vihdin alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Merkittävin kohde on Nuuksion kansallispuisto, joka sijaitsee pääosin Vihdin alueella. Muita Vihdin alueella sijaitsevia kohteita ovat muun muassa Nummelanportin kosteikkopuisto Nummelassa, Salmen ulkoilualue ja Etelälahden leirintäalue Otalammella, Palakosken virkistysalue, Vanjärven lintutorni ja uimaranta sekä Patterinmäen linnoitteet. Kunnan pohjoisosassa sijaitsevat Konian luonnonsuojelualue, hiidenkirnu, Moksjärvi ja Rokokallio.[82]

Vihdin alueen luontoreittejä ovat muun muassa Klassarinkierros, Kirnunkierros, Puumanninpolku, Tyrynmutka ja Laukkakallionlenkki, Hiipunlenkki sekä Mustakellarinlenkki. Otalammella kulkevat Kartanotontun kierros, Paavonpolku sekä Tapion taival. Vihdin alueella sijaitsevia reittejä ovat myös Pääkslahden patikkareitit ja luontopolku sekä pohjoisosissa kulkevat Henrikinpolku ja Rokon kierros.[82]

Remove ads

Liikenneyhteydet

Thumb
Muijalan eritasoliittymä.

Vihti sijaitsee Turkuun johtavan valtatie 1 eli E18-tien, Poriin johtavan valtatie 2 sekä Hanko-Hyvinkää-tien eli valtatie 25 solmukohdassa Helsingin luoteispuolella ja Lohjan koillispuolella. Matka Helsinkiin kestää Vihdin suurimmasta taajamasta Nummelasta noin 45 minuuttia.

Julkinen liikenne Vihdissä perustuu bussiyhteyksiin. Nummelasta Helsinkiin pääsee arkiaamuisin ja Helsingistä Nummelaan iltapäivisin 15 minuutin välein. Bussiliikennettä on myös kunnan sisällä ja Lohjan sekä Karkkilan suuntaan, eniten arkisin kouluvuoden aikana. Raideyhteys on Hanko–Riihimäki-radalle, jolla liikennöi tavarajunia. Nummelan rautatieasemalla tai Selin rautatieasemalla ei ole henkilöliikennettä.

Nummelaan rakennettiin lentokenttä välirauhan aikaan. Se oli sotilaskäytössä sota-ajan ja on 1950-luvulta alkaen ollut vilkas harrasteilmailun, erityisesti purjelennon, tukipaikka. Kenttä rakennettiin Nummelanharjulle, ja sen ympäristössä on vielä runsaasti sodanaikaisia juoksuhautoja ja lentokoneiden suojapaikkoja. Talvisin kentälle jäädytetään matkaluistelurata.

Etäisyyksiä Vihdistä

Hallinto ja politiikka

Valtionhallinto

Länsi-Uudenmaan oikeusaputoimistolla ja Kansaneläkelaitoksella on Nummelassa omat palvelupisteet.[83][84] Vihdin asevelvollisten asionnista vastaa Uudenmaan aluetoimisto.[85] Sisäisestä turvallisuudesta Vihdissä vastaa Länsi-Uudenmaan poliisilaitos.[86] Vihti kuuluu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Etelä-Suomen aluehallintoviraston toiminta-alueeseen.[87][88]

Hyvinvointialue

Julkisten terveys-, sosiaali- ja pelastuspalveluiden osalta Vihti kuuluu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen. Hyvinvointialueella on Vihdin alueella Nummelan terveysasema. Vihdissä toimii myös Vihdin ja Karkkilan yhteinen perhepalvelukeskus. Neuvolatoiminnasta vastaavat Pajuniityn ja Myrskylänmäen neuvolat.[89][90][91] Vammaispalveluiden osalta Vihdissä toimii viisi yksikköä: Lilliputin lyhytaikainen asuminen, Männikön asumispalvelut, Enärannan asumispalvelut, Vihdin ryhmäkoti Rillikoti sekä Lankilan päiväaikainen toiminta.[92] Palveluasumisen osalta Vihdissä toimii seitsemän yksityistä hoivakotia.[93] Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on kunnassa Nummelan paloasema.[94]

Kunnallinen päätöksenteko

Thumb
Vihdin kunnanvirasto Nummelassa.

Vihdin kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 2018 Erkki Eerola.[95] Ylintä päätösvaltaa Vihdin kunnassa käyttää 43-jäseninen kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Eerikki Viljanen (kesk.), 1. varapuheenjohtajana Heidi Nieminen (sd.) ja 2. varapuheenjohtajana Markku Pietilä (kok.)[96]

Kunnan hallintoa johtaa 9-jäseninen kunnanhallitus. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Leevi Pursiainen (kok.), 1. varapuheenjohtajana Teemu Purje (sd.) ja 2. varapuheenjohtajana Pasi Saario (kesk.).[97] Vihdin kunnassa toimivia lautakuntia ovat elinvoimalautakunta, sivistyslautakunta ja ympäristölautakunta. Lakisääteisiä lautakuntia ovat keskusvaalilautakunta sekä tarkastuslautakunta.[98] Lautakuntien lisäksi Vihdin kunnassa toimii vuonna 1997 perustettu nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto.[99]

Vaalit

Vuonna 2008 Kauniaisten, Vihdin ja Karkkilan vaaleissa kokeiltiin sähköistä äänestystä. Käytetyn järjestelmän ongelmat johtivat lukuisiin valituksiin, jotka lopulta johtivat korkeimman hallinto-oikeuden määräykseen uusia vaalit[100][101][102]. Vaalit uusittiin 6. syyskuuta 2009.

Vaalikaudelle 2023–2027 Vihdistä valittiin yksi kansanedustaja: keskustan Eerikki Viljanen. Viljanen on toiminut kansanedustajana aikaisemmin kaudella 2015–2019.[103]

Lisätietoja Vaalivuosi, Vas. ...

Kunnanjohtajat

Risto Leinonen 1965–1992
Marketta Kokkonen 1992–1995
Arno Miettinen 1995–2005
Petri Härkönen 2005–2008
Kimmo Jarva 2008–2011
Sami Miettinen 2012–2018
Erkki Eerola 2018–

Ystävyyskunnat

Vihdin kunnan ystävyyskuntia ovat:[104]

Remove ads

Tunnettuja paikkoja

Thumb
Vihti Ski Centerin laskettelurinteitä maaliskuussa 2022.

Luontokohteita

Kulttuurinähtävyyksiä

Muuta

Kartanoita

Thumb
Vihdin kirkko ja VPK Vihdin kirkonkylällä.

Vihdin huomattavimpia kartanoita ovat Härkälä, Irjala, Kirvelä, Kotkaniemi, Kourla, Lahnus, Olkkala, Salmi, Suontaan Hovi, Tervalampi, Hiiskula, Vanjärvi ja Tuohilampi.[106]

Remove ads

Tunnettuja asukkaita

Elinkeinoelämä
Kulttuuri ja viihde
Tiede
Sotilaat
Urheilu


Yhteiskunta ja politiikka

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads
Remove ads