Neodyymi
alkuaine / From Wikipedia, the free encyclopedia
Neodyymi (lat. neodymium) on lantanoideihin kuuluva, jaksollisen järjestelmän 60. alkuaine. Sen kemiallinen merkki on Nd ja CAS-numero 7440-00-8. Neodyymiä käytetään muun muassa lasin himmentämiseen hitsausmaskeissa, voimakkaissa magneeteissa, lasereissa ja tähtitieteellisissä sovellutuksissa – neodyymillä himmennetty lasi tuottaa hyvin terävän absorptiokaistan, jota voidaan käyttää kalibrointiin. Neodyymioksidilla (Nd2O3) voidaan lasi värjätä purppuran väriseksi. Neodyymin, boorin ja raudan seoksesta voidaan valmistaa erinomaisia kestomagneetteja.
| |||||
Yleistä | |||||
Nimi | Neodyymi | ||||
Tunnus | Nd | ||||
Järjestysluku | 60 | ||||
Luokka | lantanoidit | ||||
Lohko | f | ||||
Ryhmä | - | ||||
Jakso | 6 | ||||
Tiheys | 7,01 · 103 kg/m3 | ||||
Väri | hopeisen valkoinen, keltainen vivahde | ||||
Löytövuosi, löytäjä | 1885, Carl Auer von Welsbach | ||||
Atomiominaisuudet | |||||
Atomipaino (Ar) | 144,242[1] | ||||
Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 206 pm | ||||
Orbitaalirakenne | [Xe] 4f6 6s2 | ||||
Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 22, 8, 2 | ||||
Hapetusluvut | III | ||||
Kiderakenne | heksagonaalinen | ||||
Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
Olomuoto | kiinteä | ||||
Sulamispiste | 1 297 K (1 024 °C) | ||||
Kiehumispiste | 3 347 K (3 074 °C) | ||||
Höyrystymislämpö | 289 kJ/mol | ||||
Sulamislämpö | 7,14 kJ/mol | ||||
Äänen nopeus | 2330 m/s 293,15 K:ssa | ||||
Muuta | |||||
Elektronegatiivisuus | 1,14 (Paulingin asteikko) | ||||
Ominaislämpökapasiteetti | 0,190 kJ/(kg K) | ||||
Sähkönjohtavuus | 1,6×106 S/m | ||||
Lämmönjohtavuus | (300 K) 16,5 W/(m·K) | ||||
CAS-numero | 7440-00-8 | ||||
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa |
Neodyymin spektri on myös sovelias hehkulampun lasikuvun suodatinväriaineeksi esimerkiksi kasvilamppuihin, kun halutaan jäljitellä luonnonmukaista valoa.
97 % metallista tuotetaan Kiinassa, joka on haluton viemään sitä ulkomaille matalasti jalostettuna.[2]
Luonnossa esiintyvä neodyymi koostuu seitsemästä isotoopista, joista viisi on pysyviä: 142Nd, 143Nd, 145Nd, 146Nd ja 148Nd, ja kaksi radioaktiivisia: 144Nd (osuus 23,80 %) ja 150Nd (5,64 %). Näistä yleisin on 142Nd 27,13 %:n osuudella. Alkuaineella on yhteensä 31 tunnettua radioaktiivista isotooppia joiden massaluvut vaihtelevat välillä 124–161 ja joiden puoliintumisajat vaihtelevat 0,65 sekunnista (125Nd) 7,9×1018 vuoteen (150Nd).[3]
Neodyymiä sisältäviä mineraaleja ovat esimerkiksi monatsiitti ja synkysiitti.