Nepalin maanjäristys 2015
Nepalissa huhtikuussa 2015 tapahtunut maanjäristys From Wikipedia, the free encyclopedia
Nepalin maanjäristys 2015 oli 7,8 momenttimagnitudin maanjäristys, joka tapahtui Nepalissa 25. huhtikuuta 2015. Järistyskeskus oli noin 80 kilometrin päässä Kathmandusta, maan pääkaupungista. Järistys oli magnitudiltaan Nepalin historian voimakkain yli 80 vuoteen.[2] Monelta vaikutukseltaan huhtikuun 2015 maanjäristys oli Nepalissa vertailukohtana käytettyä vuoden 1934 järistystä tuhoisampi.
| Nepalin maanjäristys 2015 | |
|---|---|
.JPG) Nepalin maanjäristyksen raunioittama talo. |
|
| Päivämäärä | 25. huhtikuuta 2015 |
| Magnitudi |
7,8 (25.4.2015)+ 7,3 (12.5.2015) (Mw) |
| Syvyys | 15 km |
| Episentrumin sijainti | |
| Maat, joihin vaikutukset ulottuivat |
Nepal Pohjois-Intia Tiibet, Kiina, Bangladesh, Pakistan, Bhutan |
| Henkilövahingot | Menehtyneet: ainakin 8 902[1] |
M7.8
M6.6
M6.7
M7.3
Huhtikuun 25. päivän 2015 maanjäristyksen ja sen voimakkaimpien 25.-26.4. ja 12.5.2015 jälkijäristysten sijainti Nepalin kartalla. USGS:n laskelman mukaan pahimman tärinän kokeneet Nepalin vyöhykkeet ovat mukana linkillä.
Vuoden 2015 maanjäristys vaati jälkijäristyksineen yli 8 900 kuolonuhria ja vaikuttaa YK:n mukaan yli kahdeksan miljoonan ihmisen elämään. Kaikkiaan 2,8 miljoonaa ihmistä oli humanitaarisen avun tarpeessa. Yli 1,8 miljoonaa on saanut jonkin verran ruoka-apua. Yli 500 000 rakennusta tuhoutunui ja yli 260 000 rakennusta vaurioitui. Joissain piirikunnissa 90 prosenttia rakennuksista tuhoutui. Toukokuun 12. päivän jälkijäristyksen jälkeen vakavasti vaurioituneeksi luokiteltiin 14 Nepalin kaikkiaan 75 piirikunnasta.[3][4]
Huhtikuun 25. päivänä 2015 kello 6.11.26 UTC eli 11.56.25 paikallista Nepalin aikaa, Nepalin Gandakin vyöhykkeen Gorkhan piirikunnan pohjoisosissa tapahtui 15 kilometrin syvyydessä voimakkuudeltaan 7,8 momenttimagnitudin maanjäristys.[5] Pääjäristyksen jälkeen Nepalissa esiintyi lukuisia jälkijäristyksiä, joista kolme on ollut merkittäviä, yli Mw6,5:n jälkijäristyksiä. Näistä ensimmäinen (M6,6) ilmeni runsas puoli tuntia pääjäristyksestä[6] ja toinen (M6,7) vuorokausi pääjäristyksen jälkeen.[7] Edellisiä voimakkaampi, 7,3 momenttimagnitudin jälkijäristys sattui 12. toukokuuta kello 7.05 UTC eli 12.50 Nepalin aikaa.[8]
Yhdysvaltain geologisen tutkimuskeskuksen (USGS) laskelmien mukaan maanjäristyksen ja sen jälkijäristysten aiheuttama maan tärähtely suuntautui erityisesti järistyskeskuksesta itäkaakkoon ulottuvalle, Nepalin pääkaupunki Kathmandun ympäristöön sijoittuvalle vyöhykkeelle.[9] Laskettu voimakkaimman tärinän alue osui Gandakin järistyskeskuksen itäpuolisiin Nepalin väkirikkaimpien maakuntatason vyöhykkeisiin eli (väkiluvut vuodelta 2011) Bagmatiin (3,84 milj. asukasta), Narayaniin (2,98 milj.) ja Janakpuriin (2,84 milj.).[10] USGS:n pääjäristyksestä esittämän arvion mukaan noin 4 000 ihmistä asui raunioittavan tärinän (MMI=IX) alueella, 5,299 miljoonaa tuhoisan tärinän (MMI=VIII) ja yhteensä 9,288 miljoonaa ihmistä hyvin voimakkaan tärinän (luokka VII) alueella.[11] Jälkijäristykset, etenkin toukokuun 12. päivänä sattunut 7.3 momenttimagnitudin jälkijäristys laajensi ja muutti voimisti tuhoalueen painotusta idemmäksi edellä kuvatusta pääjäristyksen jälkeisestä arviosta.
Järistyksen ja jälkijäristysten, sekä näihin liittyneiden lumi- ja maanvyöryjen jäljiltä löydettiin yli 8 900 kuolonuhria, joista yli 220 kirjattiin 7,3 momenttimagnitudin jälkijäristyksen aiheuttamaksi. Yli 250 ihmistä oli kadoksissa järistysten jäljiltä.[1] Nepalin uhreista noin 7 300–7 800 arvioitiin menehtyneen rakennusten romahtaessa; 600–1 000 maan- ja lumivyöryjen tai muiden seurannaisvaikutusten johdosta.[1] Maanjäristys oli yksi kymmenestä eniten kuolonuhreja maailmassa 2000-luvulla vaatineista maanjäristyksistä.[1]
Nepalin turistipoliisin tietojen mukaan uhrien joukossa oli kymmeniä ulkomaalaisia, jotka tulivat lumi- tai maavyöryn yllättämiksi Mount Everestin seudun vuorikiipeilyn tai Langtangin retkeilyalueen patikointimatkan yhteydessä.[1]
Nepalin Punaisen Ristin yhteenvedoissa raportoitiin välillä jonkin verran viranomaisluvuista poikkeavia uhri- ja vahinkolukuja.[12][13] Sittemmin YK:n ilmoittamat luvut esimerkiksi tuhoutuneiden rakennusten määrästä ovat nousseet hyvin lähelle paikallisen Punaisen Ristin jo viikoa-kahta aiemmin raportoimia lukuja.
Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi arvioi pian maanjäristyksen jälkeen sunnuntaina 26. huhtikuuta uhrimäärän voivan nousta paljonkin tuolloin tiedossa olleesta (noin 2 500).[14] Nepalin pelastusviranomaisten tekemän, 27. huhtikuuta julkaistun, senhetkistä tietoa kuvaavan piirikuntakohtaisen yhteenvedon mukaan asukasmäärään suhteutettuna suurimmat uhriluvut esiintyivät Keski-Nepalin pohjoisimmissa (Kathmandun leveyspiiristä pohjoiseen) vuoristoissa piirikunnissa.[1] Maanantaina 4.5.2015 mennessä raportoiduista yli 7 450 kuolonuhrista enemmistö kirjattiin Keski-Nepalin Bagmatin vyöhykkeen piirikuntiin.[1]
Yhdistyneiden kansakuntien (YK) humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston (OCHA) arvion mukaan Nepalin maanjäristys on vaikuttanut yli 8,1 miljoonan ihmisen elämään. Maajäristysvahinkoalueeksi mainitaan ainakin 42 maan 75 piirikunnasta ja vakavasti vaurioituneeksi luokiteltiin 14 piirikuntaa. Toukokuun 25. päivän 2015 yhteenvedon mukaan maanjäristys ja sen jälkijäristykset tuhosivat yli 500 000 rakennusta ja vaurioittivat lisäksi yli 269 000 rakennusta. Noin 860 000 hengeltä puuttui yhä majapaikka aiemman asumuksen tuhouduttua, heikkojen tieyhteyksien ja äärimmäisen köyhyyden vuoksi. Joidenkin Dhadingin piirikunnan kyläkehityskomiteoiden (VDC) alueelle ei vielä oltu saatu tieyhteyttä palautettua kuukaudenkaan kuluttua huhtikuun maanjäristyksestä.[4] Yli 32 000 koululuokkaa tuhoutui perinpohjaisesti maanjäristyksessä, joten noin 999 000 iältään 3–18-vuotiasta lasta ei pääse jatkamaan esikoulua tai koulua, joiden piti jatkaa toimintaansa toukokuun lopulla. Terveys- ja synnytysasemia tai muita terveydenhoitoon liittyviä rakennuksia tuhoutui yli 400 ja vaurioitui yli 680 kappaletta; 14 piirikunnassa jopa kolmannes synnytysasemista ja äitiysneuvoloista tuhoutui. Nepalissa on hoitoa annettu kuitenkin jo yli 103 000 maanjäristyksessä loukkaantuneelle.[4][15] Tuhoutuneita rakennuksia on kirjattu yli kuusinkertainen määrä Nepalin vuoden 1934 maanjäristykseen verrattuna (jolloin runsas 80 000 rakennusta tuhoutui).[16]
Jopa 90 prosenttia rakennuksista tuhoutui kahdessa piirikunnassa - Gorkhassa (jossa asui 271 061 ihmistä vuonna 2011) ja Sindhupalchokissa (287 798 as.). Lisäksi yli 80 prosenttia rakennuksista tuhoutui neljässä piirikunnassa: Dhading (336 067 as.), Dolakha (186 557 as.), Rasuwa (43 300 as.) ja Nuwakot (277 471 as.).[16][17] Erityisesti asuinsuojia ja rakennusten korjaustarpeita tarvittiin kiireellisesti.[16][17] Kiireellinen hätäapu pitisaada perille ennen kesäkuussa alkanutta monsuunikautta. Toukokuun 25. päivään mennessä esimerkiksi yli 217 000 pressua oli jaettu ensisuojien rakentamista varten. Toukokuun lopuilla vasta alle kolmannes tarvittavista asuinsuojien rakentamistarpeista ja kiireellisestä hätäavusta oli saatu kerättyä ja toimitettua perille.[4][18]
Noin 2,8 miljoonaa ihmistä oli humanitaarisen avu tarpeessa. Yli 1,8 miljoonaa sai jonkin verran ruoka-apua.[4][18] Useassa piirikunnassa, jossa huomattava määrä rakennuksia romahti pää- ja jälkijäristysten aikana, suuri osuus paitsi ruuasta, myös siemenviljasta menetettiin. Toukokuun 21. päivänä 2015 vielä yli 280 000 kotitaloutta tarvitsi apua maanviljelyn uudelleenkäynnistämiseen.[3] Uusien siementen ja työkalujen hankkimiselle jäi vähän aikaa, koska kylvöt piti tehdä ennen kesäkuun alkupäiviä ja monsuunia, että niistä saatiin satoa kesältä.[19] Kesäkuusta syyskuulle kestävän monsuunikauden aikana maanjäristyksestä pahiten kärsineellä alueella sataa piirikunnasta riippuen keskimäärin 800–4 000 millimetriä.[20] Yleisellä tasolla maan hallitus piti tärkeimpänä hätäapuna asuinsuojien, vesi-, sanitaatio- ja hygieniahuollon, lääkintätarvikkeiden ja ruuan turvaamisen varmistamista.[1][18][21][22]
Hätäavun tärkeyttä korosti lasten suuri osuus Nepalin väestöstä. Vuoden 2015 arvion mukaan alle 15-vuotiaita lapsia oli miltei kolmannes väestöstä (31,6 prosenttia). Koko väestön keski-ikä on vain 22,9 vuotta.[23] YK:n mukaan 40 prosenttia väestöstä on lapsia.[16]
Varsinaisten jälleenrakennustöiden arvioitiin kestävän useita vuosia ja Nepalin valtiovarainministerin mukaan ne tulevat maksamaan jopa yli 10 miljardia dollaria. Summan suuruusluokka on puolet maailman köyhimpiin kuuluvan maan vuosibudjetista.[24]
Maanjäristys laukaisi lumivyöryn, joka hautasi alleen osan Mount Everestin vuorikiipeilijöiden perusleiristä. Ainakin 19 henkeä raportoitiin kuolleen tämän seurauksena. Helikopterien piti evakuoida kiipeilijöitä myös ylempää, sillä osa perusleirin yläpuolisesta kiipeilyreitistä muuttui läpipääsemättömäksi.[25]
Tiistaina 28. huhtikuuta uutisoitiin suhteellisesti pahimpiin turma-alueisiin kuuluvan Keski-Nepalin Bagmatin vyöhykkeen pohjoisimmassa Rasuwan piirikunnassa tapahtuneesta suuresta lumi- ja maavyörystä. Vyöry osui syrjäiseen Ghodatabelan kylään retkeilyalueena suositussa Langtangin kansallispuistossa. Vyöryn seurauksena 250 ihmistä oli kateissa.[26] Langtang-vuoren juurella olleesta, tuhoutuneesta kylästä pelastautunut kertoi sinne osuneen lumi- ja kivivyöryn tapahtuneen heti lauantaina maanjäristyksen jälkeen ja sen alle jääneen 200 ihmistä.[27] Vyöry sijaitsi seudulla, joka oli M6.6 jälkijäristyksen jälkeen mallinnettu ja esitetty geofysikaalisin perustein korkean maanvyöryriskin alueena.[28] Suuret maanjäristykset tyypillisesti löyhentävät tai siirtävät maa-ainesta ja katkovat esimerkiksi kasvillisuuden juuria; pienetkin tärähtelyt voivat laukaista lumivyöryjä. Tällöin myös seuraavina viikkoina tai kuukausina, jolloin kohtalaisia jälkijäristyksiä vielä esiintyy, vyöryriski on tavallista suurempi. Sade edesauttaa uusien vyöryjen syntymistä; monsuunikausi osuu Nepalissa kesä-syyskuulle.[29] Toukokuun 25. päivänä yhdeksän maanjäristyksestä kärsinyttä vuoristo- tai kumpuvyöhykkeen piirikuntaa oli luokiteltu suuren tai kohtalaisen maanvyöry- tai tulvariskin alueeksi.[4]
Useat maat, mukaan luettuna Suomi, päivitti matkustusohjeitaan maanjäristyksen vaikutusten johdosta, ja kehotti matkailijoita välttämään matkustamista Nepaliin toistaiseksi.[30]
Nepal on ollut Suomen kehitysyhteistyön kohdemaa jo vuodesta 1983 lähtien.[31] Suomen Kathmandun suurlähetystön mukaan vuonna 2013 useat kansalaisjärjestöt toteuttivat kehistysapuhankkeita Nepalissa.[32] Näillä maassa jo toimivilla järjestöillä on hyvät mahdollisuudet yhteistyöverkostonsa ja usein myös omien työntekijöittensä välityksellä toimittaa maanjäristyksen jälkeistä hätä- ja jälleenrakennusapua Nepaliin tehokkaasti. Muun muassa seuraavilla Nepalissa toimineilla järjestöillä oli toukokuussa 2015 meneillään keräys maanjäristyksen uhrien auttamiseksi (aakkosjärjestyksessä):[33]
Maanjäristyksen tärinäkartta Oranssi väri: tuhoisa tärinäalue (MMI=VIII), jolla USGS arvioi asuvan 5,299 milj. ihmistä.
Sortuneiden rakennusten alle jäi ihmisiä.
_(2).jpg)
Romahtanut hotellirakennus.
Tuhoutunut maaseutukylä Kathmandun pohjoispuolella.
Yksi Kathmandun pahoin tuhoutuneista Durbar-aukioista (osa maailmanperintökohdetta), ennen järistystä.
Dharahara-näköalatorni, joka tuhoutui järistyksessä.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
