Paikkatietojärjestelmä
From Wikipedia, the free encyclopedia
Paikkatietojärjestelmän avulla voidaan tuottaa, tallentaa, hallita, analysoida ja/tai esittää paikkatietoa. Paikkatietojärjestelmä koostuu laitteistoista, ohjelmistoista, paikkatietoaineistoista, käyttäjistä ja käytänteistä. Paikkatietojärjestelmä on suomenkielinen käännös englanninkieliselle termille GIS (geographic information system).
Paikkatietojärjestelmät voidaan jakaa käyttötarkoituksen perusteella tapahtuma- ja tiedonhallintapainotteisiin tietojärjestelmiin sekä analyysipainotteisiin päätöksenteon tukijärjestelmiin.[1]
Paikkatietojärjestelmään voi kuulua
- tietokanta, johon tallennetaan järjestelmässä käsiteltävä tieto
- käyttöliittymä, joka on tyypillisesti graafinen ja sisältää järjestelmällä tuotetun kartan, mutta se voi olla myös muunkinlainen
- analyysityökaluja, jotka ovat tyypillisesti paikkatietoaineistoja käsitteleviä rutiineja
Paikkatietojärjestelmän ja paikkatieto-ohjelmiston välinen ero ei ole aina selvä. Järjestelmä on kuitenkin isompi kokonaisuus ja sisältää yleensä erilaisia käyttäjiä ja se koostuu useasta tietokoneohjelmasta. Järjestelmä on usein myös tiettyyn organisaatioon sen tarpeiden mukaan rakennettu ja siihen on tallennettu kyseisen organisaation käsittelemiä tietoja. Paikkatieto-ohjelmisto on nimensä mukaisesti vain ohjelmisto eli yhden tai useamman tietokoneohjelman muodostama kokonaisuus. Paikkatieto-ohjelmistoja myydään tai jaetaan muilla tavoin, ja tällaiset ohjelmistot ovat yleensä geneerisiä eli suunniteltu yleispäteviksi. Paikkatieto-ohjelmistojen pohjalle voidaan yleensä rakentaa paikkatietojärjestelmä tai paikkatietosovellus. Paikkatietosovellus käsittelee jotain tiettyä paikkatietoa tietyillä menetelmillä ja jolla on kyseiseen tarkoitukseen suunniteltu käyttöliittymä.
Paikkatietojärjestelmien suunnittelua, toteuttamista ja käyttöä tutkii geoinformatiikka.