Siihen kuuluviksi lasketaan useita sotaa käyneiden valtioiden kahdenvälisiä sopimuksia:
Britannian ja Yhdysvaltojen välinen sopimus Pariisissa 3. syyskuuta 1783
Britannian ja Ranskan välinen sopimus, joka allekirjoitettiin Versaillesissa 20. tammikuuta 1783, vahvistettiin syyskuussa Pariisissa
Britannian ja Espanjan välinen sopimus samasta paikasta
Britannian ja Hollannin tasavallan välinen sopimus, joka lopullisessa muodossaan allekirjoitettiin vasta 20. toukokuuta 1784.
Britannia tunnustaa Yhdysvallat (New Hampshire, Massachusetts Bay, Rhode Island ja Providence Plantations, Connecticut, New York, New Jersey, Pennsylvania, Delaware, Maryland, Virginia, Pohjois-Carolina, Etelä-Carolina ja Georgia) vapaaksi, suvereeniseksi ja itsenäiseksi valtioksi ja että Ison-Britannian kruunu ja kaikki sen perilliset ja seuraajat luopuvat vaatimuksistaan hallitukselle, omaisuudesta ja alueellisista oikeuksistaan
Sovittiin Britannian kansalaisten Yhdysvalloissa omistaman yksityisen maaomaisuuden palauttamisesta
Molemmat maat saavat käyttää Mississippi-jokea kulkuväylänä
Kaikki sotavangit vapautetaan molempien osapuolten toimesta
Aselevon jälkeen vallatut maat palautetaan korvauksetta
Sopimus tulee voimaan kuudessa kuukaudessa
Rauhanjulistus.
Vanhojen sopimuksien vahvistaminen maiden välillä.
Vankien ja panttivankien vaihto toteutetaan kuuden viikon kuluessa ratifioinnin jälkeen; myös laivat (laivasto- ja kauppalaivat), jotka on takavarikoitu vihollisuuksien päättymisen jälkeen merellä, on palautettava
Ranskan kruunu luopuu kalastusoikeuksista Cape Bonavistan ja Cape St. Johnin välillä (Newfoundlandin itärannikolla); mutta sen sijaan säilyttää kalastusoikeudet Cape St. Johnin ja Cape Rayn välillä (Newfoundlandin länsirannikolla).
a Britannian kruunu palauttaa Länsi-IntiassaSaint Lucian Ranskalle ja luovuttaa myös Tobagon, sen jälkeen kun brittiläisten uudisasukkaiden oikeudet taataan molemmilla saarilla.
Briteillä on oikeus harjoittaa kumikauppaa St. John -joen suusta Portendic Bayhin, mutta he eivät saa perustaa sinne pysyviä siirtokuntia (eri Afrikan omistusalueiden rajat määritetään kolmen kuukauden kuluessa ratifioinnin jälkeen)
Britannian ja Ranskan pääsy muihin osiin Afrikan rannikkoa jatketaan tavanomaiseen tapaan.
Intiassa Britannian kruunu palauttaa Ranskalle kaikki siirtokunnat Orissan rannikolla ja Bengalissa, kuten sodan alussa – ja ranskalaiset saavat vapauden tehdä ojan Chandannagarin ympäri (viemäröintiä varten) – ja turvaa mahdollisuuksien mukaan Ranskan kauppaan alueella.
Britannian kruunu toimittaa myös Puducherryn ja Karikalin Ranskalle
Mahé ja Suratissa sijaitseva tehdas palasivat myös Ranskan hallintaan 13 artiklan mukaisilla turvasäännöksillä.
Britannia ja Ranska lopettavat intialaisten liittolaistensa avustamisen toisiaan vastaan neljän kuukauden kuluessa (tulitaukomääräykset on jo lähetetty Intiassa oleville brittiläisille ja ranskalaisille joukoille).
Britannian kruunu luopuu rajoituksista, jotka koskevat ranskalaisten käyttöä Dunkerquen satamassa Ranskassa.
Ranska ja Britannia tekevät uudet kaupalliset sopimukset vuoden 1786 loppuun mennessä.
Kaikki jommankumman osapuolen sodan alkamisen jälkeen valloittamat alueet, joita ei ole mainittu yllä, on palautettava sotaa edeltäville omistajilleen.
Molempien kansakuntien pitäisi pystyä ottamaan haltuunsa St. Pierre & Miquelon, St. Lucia, Gorée, Grenada, Grenadiinit, St. Vincenti, Dominica, St. Christopher, Nevis ja Montserrat kolmen kuukauden kuluessa sopimuksen ratifioinnista sekä Intiassa sijaitsevissa kaupungeissa jne. 6 kuukauden sisällä.
-24 Tekniset tiedot.
Rauhanjulistus
Vanhojen sopimuksien vahvistaminen maiden välillä.
Vankien ja panttivankien vaihto toteutetaan kuuden viikon kuluessa ratifioinnin jälkeen; myös laivat (laivasto- ja kauppalaivat), jotka on takavarikoitu vihollisuuksien päättymisen jälkeen merellä, on palautettava.
Britannian kruunu luovuttaa Itä-Floridan ja Länsi-Floridan Espanjalle – brittiläisillä uudisasukkailla on ratifiointipäivästä 18 kuukautta aikaa lähteä alueelta (aikaa voidaan pidentää, jos uudisasukkaat eivät pysty järjestämään omaisuutensa myyntiä tuossa ajassa).
Uuden Espanjan mantereella [valtaosassa Amerikkaa Yhdysvaltojen eteläpuolella] brittiläiset saavat kaataa ja kuljettaa puuta Bellize-joen (tai Wallis-joen) ja Rio Hondon välisellä alueella (molemmat ovat avoinna molempien merenkulkijoille) kannakselle, joka muodostaa Bellize-joen ja Rio Nuevon (Uusijoen) levennyksestä, josta raja kulkee suoraan kannaksen yli Rio Nuevoon, Rio Nuevoa pitkin se tulee vastapäätä jokea [merkitty mukana olevaan karttaan], joka virtaa Rio Hondoon; sitten tuolle joelle, alavirtaan Rio Hondoon ja lopuksi alas Rio Hondoa merelle. Komissaarit merkitsevät paikat, joihin britit voivat perustaa siirtokuntia, ja kaikki Espanjan mantereella ja sen saarilla olevat brittiläiset muuttavat näihin siirtokuntiin 18 kuukauden kuluessa ratifioinnin jälkeen (Espanjan viranomaisten avulla). Tälle alueelle ei saa tehdä linnoituksia, ja kaikki olemassa olevat on purettava. Brittiläiset uudisasukkaat voivat myös kalastaa toimeentulonsa nimetyn alueen rannikolla ja naapurisaarilla (mutta he eivät saa käyttää mainittuja saaria muulla tavalla).
Espanjan kruunu palauttaa Providencen saaret ja Bahamansaaret Britannialle (samanlaiset määräykset kuin artikla 5).
Kaikki jommankumman osapuolen sodan alkamisen jälkeen valloittamat alueet, joita ei ole mainittu yllä, on palautettava sotaa edeltäville omistajilleen.
Molemmat osapuolet tekevät uudet kaupalliset sopimukset vuoden 1786 loppuun mennessä.
Molempien osapuolten pitäisi pystyä ottamaan haltuunsa Itä-Floridan, Providencen ja Bahaman kolmen kuukauden kuluessa sopimuksen ratifioinnista, jos mahdollista aikaisemmin.
- 12. Tekniset tiedot
Rauhanjulistus
Toistensa lippujen kunnioittaminen merellä jatkuu
Vankien ja panttivankien vaihto toteutetaan kuuden viikon kuluessa ratifioinnin jälkeen; myös laivat (laivasto- ja kauppalaivat), jotka on takavarikoitu vihollisuuksien päättymisen jälkeen merellä, on palautettava
Intiassa Hollannin tasavallan kenraalikuvernööri luovuttaa Negapatnamin kaupungin Britannian kruunulle, mutta sen voi vaihtaa johonkin vastaavaan omaisuuteen, jos heillä on sellainen käytettävissä.
Britannian kruunu palauttaa Trincomaleen Hollannin tasavallan kenraalikuveröörille sekä kaikki muut hollantilaiset kaupungit, linnoitukset, satamat ja siirtokunnat, jotka brittijoukot (mukaan lukien Itä-Intian kauppakomppanian joukot) valloittivat sodan aikana
Hollannin tasavallan kenraalikuvernööri lupaa olla estämättä brittiläisten merenkulkua Itäisillä merillä
Komissaarit nimitetään keskustelemaan merenkulkuoikeuksista Afrikan rannikolla ja Cape Apolloniasta [nykyisessä Ghanassa], jotka ovat olleet Englannin Afrikka-komppanian ja Hollannin Länsi-Intian komppanian välisten kiistojen syy.
Kaikki jommankumman puolen sodan alkamisen jälkeen valloittamat alueet, joita ei ole mainittu yllä, on palautettava sotaa edeltäville omistajilleen