Pavel Blonski
From Wikipedia, the free encyclopedia
Pavel Petrovitš Blonski, Па́вел Петро́вич Бло́нский, (14. toukokuuta 1884 Kiova, Ukraina – 15. helmikuuta 1941[1]) oli ukrainalaissyntyinen neuvostoliittolainen psykologi.
Pavel Petrovitš Blonski | |
---|---|
Па́вел Петро́вич Бло́нский | |
Pavel Blonski 1939. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 14. toukokuuta 1884 Kiova, Ukraina |
Kuollut | 15. helmikuuta 1941 (56 vuotta) |
Kansalaisuus | Neuvostoliitto |
Koulutus ja ura | |
Tutkimusalue | Filosofia, psykologia ja pedagogiikka |
Infobox OK |
Blonski toi behavioristisen lähestymistavan venäläiseen psykologiaan[2] (nimellä "objektiivinen marxilainen psykologia"[3]) Häntä arvosteltiin 1930-luvulla ankarasti siitä, että hän kannatti synnynnäisten kykyjen psykologisia testejä ja tutkimuksia (jotka olivat ristiriidassa virallisen neuvostoideologian kanssa, jonka perusajatus oli "kaikkien synnynnäinen samanlaisuus" ). Blonski alkoi etsiä uutta psykologiaa ja tuomitsi filosofisen idealismin, jonka hän – Platonin uusplatonilaisuuden asiantuntija – nyt katsoi olevan ristiriidassa "normaalin terveen järjen kanssa". Kaavamaisuuden vuoksi hänen työllään ei katsota olevan kestävää arvoa, vaikka hän teki kiinnostavia tutkimuksia ja muotoili arvokkaita periaatteita[4].