Pohjois-Amerikan itäinen metsämaan kausi
From Wikipedia, the free encyclopedia
Pohjois-Amerikan itäinen metsämaan kausi oli Yhdysvaltain itäosassa 2500 eaa. – 1000 jaa. vallinnut metsästykseen ja maanviljelyyn perustunut ajanjakso, johon liittyi myös erikokoisten kumpujen rakentaminen uskonnollisia menoja varten. Metsämaan kauden levinneisyysalue ylettyi Atlantin rannikolta Mississippi-joelle ja Suurilta järviltä aina Meksikon lahdelle. Metsästyksen ja ravintoaineiden keräilyn merkitys väheni maanviljelyn saadessa lisää osuutta ravinnon tuotannossa. Tämä perinne jatkui irokeesien ja monien algonkin-kieliryhmän kansojen kulttuurissa eurooppalaisten tuloon asti.
Itäisen metsämaan kaudella tapahtui kehitystä luu- ja kivityökaluissa, nahkatöissä, tekstiilien teossa, työkalujen teossa, maanviljelyssä ja asumusten rakentamisessa. Samalla tämä ajanjakso oli hidas siirtymävaihe alkukantaisesta arkaaisesta kulttuurista kehittyneempään Mississippin kulttuuriin, jossa oli Mesoamerikan vaikutusta. Itäinen metsämaan kausi tunnetaan muun muassa sen aikana vallinneiden osakulttuurien, Adenan ja Hopewellin kulttuurien rakentamista hautakummuista.[1]
Alkujaan kiertelevä, nomadinen elämäntapa korvautui monin paikoin kiinteällä maatalousasutuksella, vaikka tämä kehitys saavutti päätepisteensä vasta seuraavalla Mississippin kulttuurin kaudella.