Pragmaattinen sanktio (1549)
From Wikipedia, the free encyclopedia
Vuoden 1549 Pragmaattinen sanktio oli keisari Kaarle V:n antama edikti, joka yhdisti nykyisten Alankomaiden, Belgian ja Luxembourgin alueella sijainneet "seitsemäntoista maakuntaa" yhdeksi jakamattomaksi kokonaisuudeksi, säilyttäen provinssien olemassaolevat tavat, lait ja hallitusmuodot.[1]
Edikti oli osa Kaarlen suunnitelmaa luoda keisarikunnan alueista keskitettyjä hallintoalueita. Yksinkertaistamalla maakuntien perimyslakeja ja määräämällä, että ne kaikki periytyisivät yhdelle perilliselle, Kaarle käytännössä yhdisti Alankomaat yhdeksi valtiomuodostelmaksi. Kaarlen luovuttua vallasta 1555 Alankomaat siirtyivät hänen pojalleen Filip II:lle.
Pragmaattisen sanktion on esitetty olleen yksi syy Alankomaiden kapinaan. Se suututti monet paikalliset asukkaat, jotka pitivät maakuntia selvästi erillisinä.[2]