Puolueeton maa

Puolueeton maa tai puolueeton valtio ei kuulu sotilasliittoihin tai ei osallistu käynnissä olevaan sotaan tai pyrkii lisäksi pysyttelemään suurvaltojen välisten ristiriitojen ulkopuolella. Puolueettoman maan politiikkaa kutsutaan puolueettomuuspolitiikaksi.

Puolueettomat ja liittoutumattomat valtiot:

  Puolueettomat

  Puolueettomaksi julistautuneet

  Aiemmin puolueettomat

Kansainväliset sopimukset

Vuonna 1907 Haagissa tehtiin useita kansainvälisiä yleissopimuksia, joista yksi koski puolueettomien valtioiden ja henkilöiden oikeuksia ja velvollisuuksia sodan aikana.^[1]

Sopimuksen mukaan puolueettomien valtojen alue on loukkaamaton. Sodankävijät eivät saa puolueettoman vallan alueen kautta kuljettaa sotajoukkoja eikä sota- tai elintarvikekuormastoja eivätkä sijoittaa sinne sotaa käyvien maa- ja merivoimien kanssa tapahtuvaan tiedotustoimintaan tarkoitettua radioasemaa tai muuta laitetta. Taistelujoukkoja ei saa muodostaa eikä pestaustoimistoja avata puolueettoman vallan alueella sotaakäyvien hyväksi. Puolueeton valtio ei saa sallia alueellaan mitään näistä teoista ja on velvollinen rankaisemaan niistä, jos sellaisia tehdään sen alueella.^[1]

Puolueeton valtio ei kuitenkaan joudu vastuuseen siitä, että yksityisiä henkilöitä yksitellen kulkee rajan poikki mennäkseen jommankumman sodankävijän palvelukseen.^[1]

Jotkin valtiot ovat kansainvälisillä sopimuksilla sitoutuneet pysyvästi puolueettomiksi, minkä muut valtiot ovat tunnustaneet ja taanneet. Sveitsin pysyvä puolueettomuus turvattiin toisessa Pariisin rauhassa vuonna 1815.^[2] Vuonna 1839 suurvallat takasivat samaan tapaan myös Belgian puolueettomuuden, mutta siitä huolimatta Saksa hyökkäsi maahan ensimmäisen maailmansodan alkuvaiheessa vuonna 1914.^[3]

Puolueettomat maat toisessa maailmansodassa

Pääartikkeli: Toinen maailmansota

Toisen maailmansodan alkuvaiheessa vuonna 1939 useat valtiot, muun muassa Alankomaat, Norja ja Tanska julistautuivat puolueettomiksi, mutta joutuivat siitä huolimatta seuraavina vuosina Saksan miehittämiksi.^[4][5][6] Euroopan maista onnistuivat jatkuvasti sodan ulkopuolella pysymään ainoastaan Espanja, Irlanti, Portugali, Ruotsi ja Sveitsi.

Puolueettomat maat kylmän sodan aikana

Pääartikkeli: Kylmä sota

Kylmän sodan aikana puolueettomiksi sanottiin tavallisimmin niitä Euroopan maita, jotka eivät kuuluneet Varsovan sopimuksen eikä Pohjois-Atlantin sopimusjärjestön (Nato) sotilasliittoihin. Sellaisia olivat monet kääpiövaltiot sekä Irlanti, Jugoslavia, Ruotsi ja Sveitsi^[7] sekä Itävalta, joka julistettiin erikoislailla 1955 pysyvästi puolueettomaksi, mitä kuitenkaan ei kansainvälisillä sopimuksilla taattu.^[2]

Suomesta tuli puolueeton valtio Neuvostoliiton luovuttua Porkkalan vuokra-alueesta 1956, vaikka voimassa pysyikin myös kaksi sotilasartiklaa sisältänyt sopimus ”ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta” (YYA-sopimus). Sen johdannossa kuitenkin todettiin Suomen pyrkimys pysyä suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella^[8] eikä sotilasartikloja jouduttu soveltamaan kertaakaan sopimuksen voimassaoloaikana (1948–1992).

25 sotilasliittoihin kuulumatonta valtiota perusti vuonna 1961 Sitoumattomien maiden liikkeen, jonka jäsenistä suurin osa on Aasian ja Afrikan valtioita.

Albania erosi Varsovan sopimuksesta 1968 ja Espanjakin oli sotilasliittojen ulkopuolella Francisco Francon hallitessa, mutta liittyi vuonna 1982 Natoon.^[9]

Luettelo nykyisistä puolueettomista maista

Jotkut maat voivat joskus väittää olevansa ”puolueettomia”, mutta eivät noudata kansainvälisesti sovittua puolueettomuuden määritelmää.

Valtio	Puolueettomuuden aikakausi	Lisätietoa
Costa Rica	vuodesta 1949	Puolueeton sen jälkeen kun lakkautti asevoimat 1949.[10][11] Ratifioitu lakiin 2014.[12]
Ghana	vuodesta 2012	Elokuussa 2012 Ghanan hallitus ilmoitti presidentti John Atta Millsin kuoleman jälkeen, että valtio alkaa noudattamaan puolueettomuuspolitiikkaa.[13]
Irlanti	vuodesta 1939[14]	Irlanti otti käyttöön puolueettomuuspolitiikan toisen maailmansodan aikana, joka tunnetaan Irlannin hätätilana.[15] [16][17]
Itävalta	1920–1938 (ensimmäisen maailmansodan lopusta aina Anschlussiin asti) vuodesta 1955 (puolueettomuuden julistus)	Puolueettomuus on kirjattu Itävallan perustuslakiin ja hyväksytty Itävallan valtiosopimuksessa.[17] Perustuslaki kieltää sotilasliittoutumat ja ulkomaiset sotilastukikohdat Itävallassa.[17]
Japani	vuodesta 1947	Japanin perustuslain 9. pykälä kieltää asevoimien ylläpidon
Liechtenstein	vuodesta 1868	Puolueeton sen jälkeen kun lakkautti asevoimat 1868.[18][19]
Malta	vuodesta 1980	Puolueettomuus vuodesta 1980, taattu sopimuksella Italian kanssa.[20]
Meksiko	vuodesta 1930	Meksikon puolueettomuus on muotoiltu Estrada-doktriinilla.[21]
Moldova	vuodesta 1994	Vuoden 1994 perustuslain 11 § pykälä takaa ”pysyvän puolueettomuuden”.[22]
Mongolia	1914–1918 vuodesta 2015	Syyskuussa 2015 Mongolian presidentti Tsakhiagiin Elbegdorj ilmoitti YK:n yleiskokouksen 70. istunnossa yllättäen, että Mongolia toteuttaa ”pysyvän puolueettomuuden politiikan” ja kehotti kansainvälistä yhteisöä tunnustamaan Mongolian puolueettomuuden.[23]
Panama	vuodesta 1989	Panaman kanavan sopimus vahvisti puolueettomuuden[24]
Ruanda	vuodesta 2009	Vuoden 1994 kansanmurhan jälkeen Ruanda ilmoitti pysyvästi puolueettomuuden vuonna 2009.[25]
Serbia	vuodesta 2007	Serbian kansalliskokous julisti aseellisen puolueettomuuden vuonna 2007.[26][27][28][29]
Singapore	vuodesta 1965
Sveitsi	vuodesta 1815	Puolueettomuus vahvistettiin Pariisin sopimuksessa vuonna 1815. Sai ensimmäisen puolueettomuuden Westfalenin rauhassa vuonna 1640, mikä vahvisti maan itsenäisyyden.[17] Wienin kongressi 1815 takasi Sveitsin pysyvän puolueettomuuden.[17][30]
Turkmenistan	vuodesta 1995	Julisti täydellisen puolueettomuutensa, jonka Yhdistyneet Kansakunnat tunnusti vuonna 1995.[31]
Uzbekistan	vuodesta 2012	Vuonna 2012 hyväksyttiin Uzbekistanin tasavallassa laki ”Uzbekistanin tasavallan ulkopolitiikan käsitteen hyväksymisestä”[32]
Vatikaanivaltio	vuodesta 1929	Vuonna 1929 allekirjoitetussa lateraalisopimuksessa paavi sitoutui jatkuvaan puolueettomuuteen kansainvälisissä suhteissa ja pidättäytyi osallistumasta sovitteluihin kansainvälisissä kiistoissa, mikäli kaikki osapuolet eivät ole sen takana yksimielisesti.

Luettelo entisistä puolueettomista maista

Valtio	Puolueettomuuden vuodet	Lisätietoa
Afganistan	1914–1918 (puolueeton ensimmäisen maailmansodan aikana) 1939–1945 (puolueeton toisen maailmansodan aikana)
Alankomaat	1839–1940 (toiseen maailmansotaan asti)	yksipuolinen puolueettomuus vuosina 1839–1940
Albania	1914–1918 (puolueeton ensimmäisen maailmansodan aikana) 1968 (pyrki puolueettomuuteen Prahan kevään aikana)
Belgia	1839–1914 (ensimmäiseen maailmansotaan asti) 1936–1940 (toiseen maailmansotaan asti)	Puolueettomuus taattiin Lontoon ja (1839) Versaillesin sopimuksissa. Julisti puolueettomuuden lokakuussa 1936 ja katkaisi Ranskan kanssa vuonna 1921 tehdyn liiton. Puolueettomuus poistettiin jälleen toisen maailmansodan jälkeen.
Bhutan	1914–1918 (puolueeton ensimmäisen maailmansodan aikana) 1939–1945 (puolueeton toisen maailmansodan aikana)	Vuodesta 1910 Bhutan hoiti ulkosuhteet Punakhan sopimuksen mukaisesti aina Britannian kautta toiseen maailmansotaan asti. Bhutan oli puolueeton tosiasiallisesti toisen maailmansodan aikana.lähde?selvennä
Espanja	1914–1918 (puolueeton ensimmäisen maailmansodan aikana) 1940–1945 (puolueeton toisen maailmansodan aikana)
Etiopia	1914–1918 (puolueeton ensimmäisen maailmansodan aikana)
Filippiinit	2010 (pyrki puolueettomuuteen Manilan panttivankikriisin aikana)
Italia	1914–1915 (puolueeton ensimmäiseen maailmansotaan asti)
Jugoslavian kuningaskunta	1940–1941	Jugoslavia oli pikkuententen perustajajäsen vuoteen 1938, ja sen lakkauttamisen jälkeen Jugoslavia joutui Saksan painostuksesta julistamaan puolueettomuutensa akselimaiden ja länsimaiden välillä[33]
Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta	1949–1992	Siitä lähtien, kun Stalinin ja Titon välirikko alkoi vuonna 1949, Jugoslaviasta tuli puskurivyöhyke Neuvostoliiton ja lännen välillä. Jugoslavia liittyi kylmän sodan aikana puolueettomien maiden joukkoon ja siitä tuli Sitoutumattomien maiden liikkeen perustajavaltio.[34]
Kambodža	1955–1970 (puolueeton koko Vietnamin sodan aikana)
Korean tasavalta	1961–1964 (Vietnamin sotaan asti)
Laos	1955–1975 (näennäisesti puolueeton koko Vietnamin sodan aikana)	Laosin puolueettomuudesta allekirjoitettu kansainvälinen Laos-sopimus allekirjoitettiin Genevessä 23. heinäkuuta 1962, 14 kansakunnan toimesta mukaan lukien Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenen toimesta. Kuitenkin koko Laosin sisällissodan aikana Laos taisteli Vietnamin kansanarmeijaa ja Pathet Laoa vastaan Yhdysvaltojen avustuksella muiden antikommunististen maiden kanssa. Laosin puolueettomuutta voidaan näin ollen pitää ”valepuolueettomuutena”.
Latvia	1938–1939 (toiseen maailmansotaan asti)	Julisti puolueettomuutensa 1938, mutta sen jälkeen salli Neuvostoliiton joukot maahan
Liettua	1939 (toiseen maailmansotaan asti)	Julisti puolueettomuutensa 1938, mutta sen jälkeen salli Neuvostoliiton joukot maahan
Luxemburg	1839–1914 (ensimmäiseen maailmansotaan asti) 1920–1940 (toiseen maailmansotaan asti)	puolueeton vuodesta 1839, puolueettomuus poistettiin perustuslaista vuonna 1948.
Norja	1814–1940 (toiseen maailmansotaan asti)
Persia	1914–1918 (puolueeton ensimmäisen maailmansodan aikana)
Portugali	1932–1945 (puolueeton toisen maailmansodan aikana)
Ruotsi	1814–1918 (Suomen sisällissotaan asti) vuodesta 1918-2022	Ruotsi on toiminut puolueettomana pitkään.Naton jäsenhakemuksen Ruotsi jätti 2022. Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsenen vuodesta 1995.
Suomi	1935–1939 (talvisotaan asti) 1939–2022	1995 Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi ja 2022 Suomi jätti NATO hakemuksen Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen 2022.
Tanska	1864–1940 (puolueeton Toisen Saksan–Tanskan sodan jälkeen toiseen maailmansotaan asti )
Turkki	1940–1945 (puolueeton toisen maailmansodan aikana)
Ukraina	1990–2014 (Itä-Ukrainan sotaan asti)	Ukrainan parlamentti äänesti puolueettomuuden aseman lakkauttamisesta 23. joulukuuta 2014.[35] Ukrainan julistus suvereenisuudesta (1990) julisti, että sen aikomus on julistautua puolueettomaksi valtioksi, joka ei osallistu sotilasliittoihin ja noudattaa kolmea ydinasevapaata periaatetta, Puolueettomuus vahvistettiin Ukrainan vuoden 1996 perustuslakiin, joka otettiin käyttöön 24. elokuuta 1991 annetun itsenäisyysjulistuksen aikana joka sisälsi koalitioiden vastaisen periaatteen ja tulevan puolueettomuuden.[36] Linjaus vahvistettiin uudelleen vuonna 2010 laissa.[37]
Unkari	1956 (pyrki puolueettomuuteen Unkarin kansannousun aikana)
Viro	1938–1939 (toiseen maailmansotaan asti)	Julisti puolueettomuutensa 1938, mutta sen jälkeen salli Neuvostoliiton joukot maahan
Yhdysvallat	1914–1917 (ensimmäiseen maailmansotaan asti) 1939–1941 (toiseen maailmansotaan asti)	George Washington julisti puuttumattomuuspolitiikan, joka kesti ensimmäiseen maailmansotaan asti
Qing-dynastia	1904–1905 (puolueeton Venäjän ja Japanin sodan aikana)

Katso myös

• Itävallan valtiosopimus
• Paasikiven–Kekkosen linja
• Sotilaallinen liittoutumattomuus