Pääsiäiskapina
irlantilaisten nationalistien kapina brittihallintoa vastaan 1916 / From Wikipedia, the free encyclopedia
Pääsiäiskapina (engl. The Easter Rising) oli irlantilaisten nationalistien vuoden 1916 pääsiäisenä 24. huhtikuuta alkaen järjestämä kapina brittihallintoa vastaan. Kapina keskittyi lähinnä Dubliniin, mutta myös muualla Irlannissa esiintyi kapinointia. Kapinassa käydyn taistelun seurauksena merkittävä osa Dublinin keskustan rakennuksista tuhoutui tai vahingoittui.[1]
Kapina alkoi Dublinin Liberty Hall -rakennuksesta, joka oli pitkään toiminut irlantilaisten nationalistien sekä militanttisten aktivistien tukikohtana. Rakennuksessa oli pitkään valmistettu ja varastoitu itsetehtyjä aseita ja pommeja. Kapinan johtohenkilöt tekivät rakennuksessa suunnitelmia kapinaan ja sen toteuttamiseen. Rakennuksessa myös painettiin kapinan johtohenkilöihin kuuluneen James Connollyn The Workers Republic -lehteä. Connollyn julkaisemassa The Workers Republic-lehdessä oli myös printattu Irlannin tasavallan itsenäisyysjulistus, jonka Patrick Pearse luki Dublinin pääpostin, GPO:n (General Post Office) edustalla kapinan alkutunteina.[2]
Rakennus tuli myös kuuluisaksi siitä, että sen etuovien yläpuolella oli iso kyltti, jossa luki ”We serve neither King nor Kaiser, but Ireland!” (’Emme taistele kuninkaan (Yrjö V) tai keisarin (Vilhelm II) puolesta, vaan Irlannin puolesta!’). Kyltti oli kuitenkin asetettu paikoilleen jo vuonna 1914, kun ensimmäinen maailmansota syttyi, mutta sen merkitys kapinan jälkeen oli kuitenkin huomattava.[3][4]
Saksalaiset taistelivat Britanniaa ja Ranskaa vastaan länsirintamalla, ja Saksa yritti salaa antaa aseellista tukea Irlannin kapinalaisille, sillä se voisi horjuttaa Britanniaa. Saksa lähetti Irlantiin S/S Libau -rahtilaivan, joka kulki peitenimellä Aud. Laivassa oli noin 20 000 saksalaista kivääriä ja konekivääriä sekä kranaatteja. Britit kuitenkin onnistuivat saamaan laivan kiinni ja takavarikoitua sen kaluston ennen kuin laiva saapui Irlantiin.[5]
Pääsiäiskapina epäonnistui pitkälti brittijoukkojen aseellisen ylivoiman vuoksi. Briteillä oli käytössään paremmat aseet, kouliintuneempi johtajisto, tykistöä sekä tykkivene Liffeyjoessa. Irlantilaiset onnistuivat siitä huolimatta pitämään joitakin päiviä hallussaan osia Irlannista ja Dublinin keskustasta. Brittien joukoilla oli myös käytössä tykkivene HMS Helga, joka ajoi Liffeyjokeen ja pommitti 12:n tuuman tykeillään kapinallisten tukikohtia, kuten Liberty Hallia, Dublinin pääpostitaloa eli General Post Officea sekä Bolland Millsiä jossa mm. Éamon de Valeran joukot olivat. Liberty Hall, joka toimi kapinallisten yhtenä päätukikohtana, tuhoutui melkein täysin.[6][7] Kapinassa kaatui tai kuoli noin 400 irlantilaista kapinallista, siviiliä ja sotilasta.[5]
Kapinan epäonnistuttua kapinaan syylliset tuomittiin. Viisitoista kapinan johtomiehistä joutui teloitettavaksi, mutta muun muassa Éamon de Valera selvisi vankeusrangaistuksella.[8]