From Wikipedia, the free encyclopedia
Ronny Deila (s. 21. syyskuuta 1975) on norjalainen jalkapallovalmentaja ja entinen hyökkääjä.
Henkilötiedot | |||
---|---|---|---|
Syntymäaika | 21. syyskuuta 1975 | ||
Syntymäpaikka | Porsgrunn, Norja | ||
Pelipaikka | puolustaja | ||
Pituus | 188 cm | ||
Seura | |||
Seura | avoin | ||
Tehtävä | päävalmentaja | ||
Seurat | |||
Vuodet | Seura | O | (M) |
1992 | Urædd | 16 | (0) |
1993–2004 | Odd | 240 | (22) |
2005 | Viking | 23 | (0) |
2006–2008 | Strømsgodset | 43 | (6) |
2009–2010 | Sparta Bragerøen | 30 | (4) |
Valmennusura | |||
2006–2007 | Strømsgodset (apuv.) | ||
2008–2014 | Strømsgodset | ||
2014–2016 | Celtic | ||
2016–2019 | Vålerenga | ||
2020–2022 | New York City | ||
2022–2023 | Standard Liège | ||
2023–2024 | Club Brugge | ||
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
Deila aloitti pelaaja IF Uræddin joukkueessa, mutta pelasi menestysvuotensa Odd Grenlandin joukkueessa. Hän edusti Oddia kaikkiaan 11 vuoden ajan ja oli mukana voittamassa Norjan cupin mestaruutta kaudella 2000.[1] Deilan aikana Odd kipusi 2. divisioonasta aina Tippeligaeniin saakka. Parhaimmillaan Odd Grenland oli Deilan pelivuosina Tippeligaenissa neljäs (2003). Hän jätti Oddin ja siirtyi kaudeksi 2005 Vikingiin, josta seuraavaksi kaudeksi Strømsgodsetiin. Deila lopetti ammattilaisuransa seuran pelaajavalmentajana vuonna 2008. Hän pelasi vielä pari vuotta alasarjajoukkue Sparta/Bragerøenissä.[2]
Deila toimi Viking FK:ssa pelatessaan stavangerilaisen pikkuseura Brodd IL:n valmentajana.[3] Todellisen alkunsa hänen valmennusuransa sai 2006, kun hän siirtyi Strømsgodset-luotsi Dag-Eilev Fagermon apulaisvalmentajaksi. Hän toimi tehtävissään kahden kauden ajan.[4]
Kun Fagermo siirtyi kauden 2007 jälkeen Odd Grenlandin päävalmentajaksi, sai Deila ensimmäisen päävalmentajan pestinsä Strømsgodsetin luotsina. Deila johdatti seuran kahdella ensimmäisellä kaudellaan Tippeligaenin alempaan keskikastiin, mutta seura kuitenkin vältti putoamisen. Kaudella 2010 Deilan suojatit tekivät hienoa työtä sijoittumalla liigassa seitsemänneksi. Kauden kruunasi cupin finaali Folloa vastaan, kun Deilan suojatit pääsivät 19 vuoden tauon jälkeen nostamaan mestaruuspokaalia 2–0 voiton myötä. [5] Cup-mestaruuden jälkeinen kausi oli pettymys, kun drammenilaisseura sijoittui liigassa vasta kahdeksanneksi ja putosi cupista 4. kierroksella. Seurajohto kuitenkin luotti nuoreen päävalmentajaan ja Deila jatkoi seuran rakennustyötä. Kausi 2012 toi Strømsgodsetille komeasti mestaruushopeaa ja kulta jäi vain neljän pisteen päähän. Lopullisen täysosuman Deila saavutti kaudella 2013, kun Strømsgodset ratkaisi Norjan liigamestaruuden viimeisellä kierroksella murskaamalla FK Haugesundin 4-0. Mestaruus oli seuran historian toinen ja edellisestä oli kulunut jo 43 vuotta. [6] Kauden päätteeksi Deila valittiin Norjan vuoden parhaaksi jalkapallovalmentajaksi. [7]
Kesäkuun alussa 2014 Deila jätti Strømsgodsetin ja siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Skotlannin valioliigassa pelaavan Celticin päävalmentajaksi. [8] Deilan alku suurseuran peräsimessä ei ollut helppo. Joukkue hävisi Mestarien liigan karsinnoissa Legia Varsovalle murskaavasti yhteismaalein 6–1. [9] Seura kuitenkin pelastui, kun Legia tuomittiin häviämään peluutettuaan edustuskelvotonta pelaajaa. [10] Tarjoutunut mahdollisuus päästä lohkovaiheeseen ei kuitenkaan toteutunut, sillä Celtic hävisi viimeisen karsintakierroksen otteluparin NK Mariborille yhteismaalein 2–1. [11] Norjalaisvalmentaja sai kauden aikana paljon kritiikkiä, esimerkiksi seuraikoni John Hartson kritisoi Deilan pelitapaa ideattomaksi. Peliesitysten parannuttua Hartsonkin pyörsi sanansa. [12] Deila nappasi ensimmäisen pokaalinsa Celtic-luotsina maaliskuussa, kun Dundee United FC kaatui Skotlannin liigacupin finaalissa 2–0. [13] Skotlannin valioliigan mestaruuden Celtic varmisti toukokuun alussa kolme kierrosta ennen kauden loppua. [14]
Celticissä Deila sai kovaakin kritiikkiä, joka yltyi eritoten kaudella 2015/16 Celticin pudottua Mestarien liigan karsinnoissa Malmölle.[15] Pelit Eurooppa-liigassa sujuivat kehnosti ja Celtic putosi kilpailusta lohkonsa viimeisenä.[16] Huhtikuussa Celtic hävisi Skotlannin cupin välierässä 1. divisioonassa pelanneelle Rangersille rangaistuspotkukilpailun jälkeen.[17] Muutama päivä tappion jälkeen Deila ilmoitti jättävänsä Celticin kauden jälkeen.[18] Skotlannin valioliigassa Deila päätti urakkansa Celtic-valmentajana liigamestaruuteen.[19]
Lokakuussa 2016 Deila palasi valmennustehtäviin Norjaan, kun hänestä tuli Vålerengan päävalmentaja.[20] Deilan johdolla Vålerenga sijoittui Eliteserienissä keskikastiin, muttei onnistunut nousemaan taistelemaan mestaruuksista. Kauden 2019 jälkeen Deila jätti seuran ja siirtyi MLS-liigan New York Cityn päävalmentajaksi.[21] Debyyttikaudellaan 2020 Deila luotsasi New York Cityn konferenssin runkosarjassa viidenneksi ja MLS Cupin pudotuspeleihin, mutta joukkueen tie katkesi jo ensimmäisellä kierroksella.[22] Kaudella 2022 menestys oli parempaa ja Deila johdatti itäisen konferenssin voittaneen seuran MLS Cupin finaaliin. Loppuottelussa New York voitti Portland Timbersin rangaistuspotkukilpailun jälkeen.[23]
Kesäkuussa 2022 Deila jätti New York Cityn ja palasi valmennustehtäviin Eurooppaan tehtyään sopimuksen Belgian liigan Standard Liègen kanssa.[24] Deilan johdolla Standard sijoittui liigassa vasta seitsemänneksi. Kauden jälkeen Deila jätti seuran ja siirtyi Club Bruggen päävalmentajaksi.[25] Deilan menestys myös Club Bruggessa jäi vaisuksi. Joukkue jäi kauas liigan mestaruustaistelusta, ja lopulta Deila sai potkut maaliskuussa 2024, kun neljäntenä olleen Bruggen ero sarjakärkeen oli 17 pistettä.[26]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.