Ruotsin historialliset pääalueet
Ruotsin maakunnista muodostuvia maantieteellisiä kokonaisuuksia / From Wikipedia, the free encyclopedia
Ruotsin historialliset pääalueet[1] (ruots. Sveriges landsdelar, vanhemmassa kielenkäytössä Sveriges hufvuddelar) ovat Ruotsin maakunnista muodostuvia maantieteellisiä kokonaisuuksia. Pääalueilla ei sellaisinaan ole enää vuosisatoihin ollut hallinnollista merkitystä, mutta niihin viitataan usein arkipuheessa, historiasta tai paikallisidentiteetistä keskusteltaessa ja käytännön yhteyksissä kuten säätiedotuksissa.
Ruotsi jaetaan nykyään kolmeen pääalueeseen, jotka ovat Götanmaa (ruotsiksi Götaland), Sveanmaa (Svealand) ja Norlanti (Norrland).
Pääalueitten nimien taustalla ovat muinaisskandinaavisten heimojen svealaisten ja gööttien asuinalueet sekä näistä heimoista muodostuneen Ruotsin valtakunnan laajentuminen toisaalta pohjoiseen ja toisaalta itään. Koska Norlanti on ulkoapäin määritelty kokonaisuus ja eroaa siten Svean- ja Götanmaasta, on norlantilaisten puheenparteen vastapainoksi syntynyt svean- ja götanmaalaisia tarkoittava halventava yhteisnimitys sörlänning eli "etelämaalainen". Skandinaavinen asutus levisi syvemmälle Norlantiin vasta 1300-luvulla jolloin ruotsalaiset asuttivat Medelpadin ja Ångermanlandin.[2]
Pääalueitten rajat ovat historian kuluessa vaihdelleet jonkin verran. Esimerkkejä:
- Ruotsalainen asutus levisi 1300-luvulla pohjoiseen, jolloin Medelpadin ja Ångermanland asutettiin.[2]
- Nykyisen Götanmaan maakunnista neljä (Skåne, Blekinge, Halland ja Bohuslän) liitettiin Tanskasta Ruotsiin vasta Roskilden rauhassa vuonna 1658.
- Haminan rauhaan vuoteen 1809 saakka Norlannin katsottiin ulottuvan selvästi Pohjanlahden itäpuolelle. Koska Ruotsin ja Novgorodin, sittemmin Venäjän, välinen raja oli harvaan asutussa pohjoisessa pitkiä aikoja kiistanalainen ja Norlanti lakkasi olemasta hallinnollinen kokonaisuus vuonna 1645, ei Norlannin ja Itämaan, sittemmin Suomen, välinen rajakaan ollut ainakaan kaikkina aikoina selkeästi määritelty.
- Värmlanti siirtyi vuonna 1815 Götan hovioikeuden alaisuudesta Svean hovioikeuden alaisuuteen, minkä muutoksen myötä Värmlannin katsotaan tulleen osaksi Sveanmaata.