Safi al-Din Ardabili
From Wikipedia, the free encyclopedia
Safi al-Din eli Safi al-Din Ardabili (pers. شیخ صفی الدین اردبیلی; Šeyḫ Ṣafī ad-Dīn Ardabilī) tai Ṣafī od-Dīn (1253 Ardabīl, Persia – 12. syyskuuta 1334 Ardabīl) oli kurditaustainen sunnimuslimi. Hän oli islamilainen mystikko ja šeikki, joka perusti safavidilaisen suufilaisen liikkeen.[1]
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1c/Sheikh_Safi.jpg/180px-Sheikh_Safi.jpg)
Šeikin poika Ebn Bazzāz kokosi Ṣafwat al-ṣafā -teoksen, biografian isänsä ihmeteoista ja puheista 24 vuotta tämän kuoleman jälkeen. Runsas sata vuotta myöhemmin šaahi Ṭahmāsb määräsi teoksen virallista versiota muokattavan niin, että safavidien kurditaustaa häivytettäisiin ja polveutumista Muhammadia seuranneista imaameista puolustettaisiin.[2]
Šeikki Safi al-Dinin khanqah ja mausoleumi on tunnettu hautapyhäkkö Ardabilissa ja eräs Iranin maailmanperintökohteista.[1][3][4]