Samuel Pufendorf
From Wikipedia, the free encyclopedia
Paroni Samuel von Pufendorf (8. tammikuuta 1632 Dorfchemnitz – 13. lokakuuta 1694 Berliini) oli saksalainen juristi, poliittinen filosofi, taloustieteilijä, valtiomies ja historioitsija. Hänet aateloitiin vuonna 1684 ja hänestä tuli paroni muutamia kuukausia ennen kuolemaansa vuonna 1694. Hänen saavutuksiinsa lukeutuvat Thomas Hobbesin ja Hugo Grotiuksen poliittisten teorioiden kommentointi ja muokkaaminen. Pufendorfia pidetään Ruotsin valtakunnanhistorioitsijana[1].
Hallitsijan itsevaltius oli asia, joka jakoi 1600-luvun filosofien mielipiteet. Itsevaltiuden kannattajat painottivat, että kuningas voi vahvoin toimivaltuuksin ylläpitää suvereenin maan vakautta ja alamaisten turvallisuutta. He vetosivat usein siihen, että kuningas on saanut valtansa Jumalalta. Kriitikot tukeutuivat Hobbesin rationalismiin, jonka mukaan uskontoa ei voi yhdistää yhteiskunnan hallitsemisen keskusteluun. Hobbesin näkökanta oli, että kansalaiset luovuttavat valtiolle osan vapaudestaan saadakseen valtiolta suojelua. Tämä tuottaa Hobbesin mukaan hyötyä sekä hallitsijalle että kansalle, koska vakaassa maassa hyvinvointi lisääntyy. Pufendorf oli Hobbesin kannalla. Hän kuitenkin lisäsi, että turvallisuuden takaaminen ei ollut valtion ainoa tehtävä, vaan hallitsijan velvollisuus on muutoinkin huolehtia alamaistensa hyvinvoinnista ja tyytyväisyydestä.[1]